United States or Yemen ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta pianpa haihtui susijuttu, kun kylästä tuli uutinen, että kohtsillään tulee Koivulaan »tupakaiset»... Jokaikinen töppönen silloin kiireemmän kautta liikkeelle läksi, ja kaikki ohjasivat kulkunsa Koivulaa kohden. Surkeata oli nähdä Helenaa, kun hän kuuli taasen sulhasten tulevan.
Kun sulhasten käynti oli kerran vauhtiin päässyt, niin se alkoi olla samanlaista mylläkkää kuin entisen akan rokilla kiehuvassa padassa, että toiset tulee ja toiset menee. Toiset tulivatkin hyvällä itseluottamuksella, toiset jo vähän pelkäsivät tullessaan ja koettivat kulkea hiljaisesti.
Tieto siitä teki Maliseen samanlaisen vaikutuksen, kuin kirpun puraisu, joka on ensin työlästyttävästi juoksennellut pohjetta pitkin. Sulhasten mentyä ei kuulunut asiasta mitään puhetta. Malinen itse kantoi tyytymätöntä naamaa ja näytti ajattelevan. Häntä ei ollut hyvä mennä häiritsemään. Emäntä ja Anna Liisa odottivat purkausta.
Ruhtinas oli kysynyt, mitä he sitten omasta uskostaan ajattelivat. Siihen he vastasivat, että pitivät kreikkalaista uskoa yhtä hyvänä kuin ruotsalaistakin; mutta että tahtoivat muuttaa pää-asiallisesti sentähden, että oli ilmaantunut niitä, jotka tahtoivat heidät naida. Sitten oli ruhtinas kysynyt, tunsivatko noiden sulhasten nimet, ja he vastasivat että ne olivat N. N:n rykmentistä.
Olinpa minäi ennen Kirkon kippa, linnan lippa, Sulhasten syämen syttö, Nuorten miesten mielitietty; Moni katsoi muotoani, Vartaloa valvatteli. Kesät kengässä kepasin, Talvet saksan talluksessa, Turun uuessa tuvassa, Kauppamiehen kartanossa. Join ma kahvia kahesti, Kolmasti koin oluet; Saksa kullaksi saneli, Kanaksensa kauppamiehet, Pienet herrat hertaksensa, Sorsaksensa suuret herrat.
Rikkaalla tavalla oli juomaa kuljetettu ja sitä annettiin niin laajalta kuin huuto kuului ja kellä suu oli. Kuulutuskirja tehtiin ja vietiin pappilaan ensi pyhänä mainittavaksi, ja sitten oli tuleva uusi juonti. Sulhasten mentyä sanoi Reeta: Niinpähän se meni kuin minä olen toivonutkin. Niinhän se menee, jos annetaan mennä, sanoi Viija. Elä vain ajattelekaan purkaa, muistutti Reeta.
Ensimmäisten sulhasten tulosta pahastui hän kovasti ja kummasteli, että kun ei hävetä lasten luokse tullessa. Antaa tuon toki vielä muutamia vuosia korviaan kuivailla, sanoi hän sulhaselle itselleen. Mikä aikaihminen siitä tulee, jos tuolla iällä naimisiin mennä repsahtaa? Tämä oli Kuivatun isännän mielipide, eikä se siitä luopunut, vaikka tytön pyytäjä olisi ollut kuinkakin hyvä.
Missä on yölakkini? kah tuossa. Hohoh! hohoh! Sinä Julia, näet kaikki aivan ruusuhohteessa! Julia. Minä näen, että sulhasten tulee olla varoillaan ett'eivät puhu kunnioituksesta... Mutta varmaan tiedän, ett'ei Algernon ole käyttänyt tuota hirveätä sanaa, vaan päin vastoin jotakin oikein harrasta ja sydämmellistä. Emilia kulta, tuo kirjeesi tänne. Saatpa nähdä, että olet häntä väärin tuominnut.