United States or Monaco ? Vote for the TOP Country of the Week !
Silloin oli syksy, ja kylmä pohjatuuli puhalteli lämpimän kesän jälkeen, jolloin kantele oli soittajansa sormien alla soinut joka salolla, laulellut joka lehdossa. Se oli ollut vanhan soiton viimeistä kilpailua uuden kanssa, joka kaukaisista maista merien yli tunki sotatorven soittona ja kirkonkellon kuminana Suomen laulun entisille elonmaille.
Mitkä iloitsivat ilojansa, mitkä surujaan säestelivät. Mutta pohjasävel pysyi aina samana suruvoittoisena kanteleen soittona, kaikuna etäisiltä saloilta ja muistona hankienalaisilta ajoilta. Mutta nyt on kaikki soitto Suomessa vähitellen kanteleen mukaan viritetty, sen kanssa kumajavat kirkonkellot samassa äänilajissa, ja sen sointua on uuden ajan sotatorven soitossakin.
Mitä arvelet, jos matkustaisimme, sanoi hän, katsellen ystävällisesti tohtorin tuskien rypistämiin kasvoihin. Luuletko voivasi kestää, Frans. Siitä oli aikoja kun hän oli kuullut tuon äänen lausuvan nimeään, nyt kaikui se soittona hänen korvissaan: Haluatko sinä, Liisa, että minä matkustaisin?
Rohkaisten täten Nydiaa tuo hyväsydäminen epikuurolainen talutti häntä mukanaan rannalle päin, eikä hän saanut välittää Nydian kiihkeistä rukouksista, että hän viipyisi vielä jonkun ajan paikalla etsiäkseen Glaukusta. Ja epätoivossaan Nydia yhä huuteli tuota rakasta nimeä, joka keskellä luonnonvoimien rajua ryskettä kaikui suloisena soittona hänen korvissaan.
Elämän mahtavan laaja sävelvirta Alkaen kaukaa äitini laulusta asti Vienona, viehkeenä soittona käypi Mieluusti kuulevan henkeni herkkään kalvoon. Poissa on, poissa on tuonoiset karkeat äänet, Poissa on tuskien tuottamat soinnuttomuudet! Kaikki on kaunista, puhdasta sointua täynnä, Niin kuni kesäisen auringon ehtoolla ruskottaissa On tyyni ja vehreä luonto.
Elämän mahtavaan laaja sävelvirta alkaen kaukaa äitini laulusta asti vienona, viehkeenä soittona käypi mieluusti kuulevan henkeni herkkään kalvoon. Poissa on, poissa on tuonoiset karkeat äänet, poissa on tuskien tuottamat soinnuttomuudet! Kaikki on kaunista, puhdasta sointua täynnä, niin kuni kesäisen auringon ehtoolla ruskottaissa on tyyni ja vehreä luonto.
Tuo ääni kuulosti muista korvia särkevältä epäsoinnulta, mutta asianomaisille omistajille se kajahti miellyttävänä soittona ja ystävällisenä tervehdyksenä hoidokkaiden puolelta, aina kun he lähenivät suosikkilaitostaan jalan taikka hevosella, yhdessä tai yksitellen. Ja he tulivat sinne usein, joka päivä, väliin kahdesti.