United States or Micronesia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Toinen ikkunanluukku putosi alas, ja aukosta lentäneet luodit kaatoivat kaksi sotilasta; toinen kuoli heti ja koska hän oli jaloissa, sysättiin hänet seinäviereen toinen vääntelehti tuskissaan lattialla ja rukoili toisia tekemään lopun hänestä, mutta häntä ei kukaan kuullut; luoteja satoi yhä edelleen avoimesta ikkunasta, ja jokainen ajatteli vain omaa suojelustaan, etsien paikkaa, mistä parhaiten turvattuna voisi vihollisen tuleen vastata.

Vähissä hengin se näytti olevan, kun he alkoivat haalata ylös. Kalle ei enää miesten luota lähdettyään huutanut, mutta vapisi sitä enemmän pelosta, eikä uskaltanut kotiin tultuaan tulla huoneesen suoraan, vaan kierti pirttikartanon taakse ja asettui seinäviereen kuuntelemaan.

Mutta Elina ei vastannut mitään. Hän nousi ja meni ulos. Hän tahtoi olla yksin ja kävi istumaan seinäviereen lähelle rappuja. Sotamies katsoi hänen jälkeensä ja oli pahoillaan, että oli tuottanut surua, mutta hänkin oli väsyksissä, ja kun nyt ei ollut mitään tekemistä, paneutui hän pitkälleen leveälle, seinään kiinni tehdylle penkille ja nukkui. Kaikki oli hiljaista ja yön tapaista autiossa talossa. Ei hisaustakaan kuulunut, ennenkuin astunta metsän reunassa ilmaisi Allin tulon. Hänellä oli jousi ja nuolia toisessa kädessä ja pari teiriä toisessa. Nähtyään Elinan niin kankeana ja kalpeana istuvan ulkona, sanoi hän osanottavaisesti: »

Tietysti minä en moisiin sanomiin paljoakaan luottanut. Minun teki kumminkin mieleni saada tarkempia tietoja. Ajoin senvuoksi rattaani seinäviereen, astuin maahan ja menin rakennukseen. Siellä vilisi ihmisiä kaikkialla. Husareita, talonpoikia, virkamiehiä olivat huoneet kirjavinaan. Siellä poltettiin, juotiin, kiroiltiin, juteltiin. Iloisia kasvoja ei näkynyt missään.

Härkäkö puskenut? Mikä härkä? Se teidän äkäinen härkä. Mitenkä se olisi puskenut, kun vasta pääsi aituuksesta ja Yrjö jäi kotiinsa. Minnekä jäi? Puutarhaan jäi sinne seinäviereen nukkumaan. Pelkolumoukseni on rikottu, painajainen on poissa.

Tupa näytti valkenevan hänen silmissään, seinät kävivät kullan kiiltäviksi, ja ihmiset hohtivat kuin enkelit kirkkaissa, valkoisissa vaatteissaan. Ja hänkin oli heidän joukossaan, hänkin oli samassa taivaassa kuin he. Hänen päätään viipotti, hänen sydänalaansa huimasi, ja hiljalleen vaipui hän seinäviereen lattialle kasvot taivaaseen päin käännettyinä.