United States or Micronesia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Oppineitten runoissa pilvi itsestänsä ei ala sataa, vaan ensinnä tehdään pilvi, jonka sitten annetaan sataa, s.t.s. oppinut runoille ruvetessaan ensin kokee mielensä ja sydämensä sillä aineella täyttää, josta päätti runoilla Oppineet kuitenkin, moninaisuutta rakastavaiset, ottavat runoillaksensa aineista, jotka ilman olisivat paremmat.

Kuulkahatte kuulut herrat, Suomen ruhtinaat suloiset, Minä huuan huolissani, Valittelen vaivoissani: Suomess' ei elä runoilla, Ei tule leipä laulamalla, Työstä on Suomessa surua, Leivänsaaliista Savossa.

Harvoin on hanhet suutasusten, sisarukset silmätysten, harvoin veikot vieretysten, emon lapset laiatusten näillä raukoilla rajoilla, poloisilla Pohjan mailla. "Niin joko laululle lähemme, töille virtten työnteleimme? Laulanta runoilla töitä, kukunta kevätkäellä, painanta sinettärillä, kuonta kankahattarilla.

Joka jälkimäinen ei kuitenkaan paljo puolusta meitä, koska kansantekoisissa runoissaan on pian ensimmäisiä. Kummallaki, niin kansan kuin oppineitten runoilla on oma arvonsa ja etuisuutensa, sitä emme tahdo emmekä taida vastustella, mutta toinen toisensa rinnalla niitä pitäen näemmä edellisissä luonnon, jälkimäisissä moninaisuuden voittavan.

Niin, tässä lieneekin kaikki, minkä Runebergin runoudessa mahdollisesti voi sanoa saaneen suoranaisia vaikutteita hänen yhdessäolostaan Emilie Björksténin kanssa. Kaikilla näillä pienillä runoilla myöskin leikillisillä on kaihomielinen pohjasävy: tunne suhteen hauraudesta sen aiheuttaa.

"Ai-jai!... Niin puhdas ja ujo, kun yksinäinen lapsi!" aloin minä jo runoilla. Taas joutui Petteri hämillensä. Siitä selviytyäksensä virkkoi hän: "Pohjanmaalla se ei kansa kuulu vielä ymmärtävän syödä sieniä." "Ihanko totta!" olin minä hämmästyvinäni, aivan silmät suurina.

JATGEIR. Kuninkaan vihollisista, joiden paosta ja tappiosta minä voin runoilla. USEAT MIEHIST

Uhkasi murtaa urhoisa Teja. Voittava päivä, aurinko aamun usvasta, yöstä kirkasna kohoo taivahan Herran suosikki suuri." "Mutta pidemmälle en pääse. "En osaa runoilla yksin. "Tarvitsen taitavan mestarin harpun soiton ja runoilemisen opastajaksi.

Hänen teki mieli lainata Giorgionen sulavat värit ja Tintoretton häikäilemätön sivellin. Vai lainata? Itse hän tahtoi keksiä värin hehkumisen ja siveltimen vetotavan. Hän tahtoi piirtää runon, näyn. Ensin runoilla näyn, sitten sen piirtää. Saisivat kotimaassa nähdä, että hän... Että hän osasi nukkua. Ja sitä hän tekikin myöhään aamupäivään asti. Silloin hänet herätettiin pää raskaana.

Ja sitten, siirryttyään parturinuralle... Silloin hän halusi joskus niin kiihkeästi runoilla, että jäi keskellä parranajoa seisomaan liikkumattomaan asentoon, unohtaen saippuan kundin suupieleen, varmaankin merkilliseen asentoon, se hänen täytyy nyt myöhemmin itselleen tunnustaa: partaveitsi koholla, jalka hauskasti koukussa, ja pitäen vasemmalla kädellä kiinni vieraan viiksestä.