United States or Tokelau ? Vote for the TOP Country of the Week !


Sen liput liehuvat jo Calcutta'n kaduilla ja Tukholman edustalla; niin Parisin ja Genèven hilpeille asukkaille kuin Hyväntoivonniemen neekereille, niin "rehellisille Sveitsiläisille" kuin Etelämeren saarten ruskea- ja kelta-ihoisille asukkaillekin, kaikille päristetään häälytystä pelastusarmeijan rummuilla.

Sinä iltana ei minun tarvinnut olla hiljaa, niinkuin tavallisesti, ja kyllä minä tätä vapauttani käytinkin; juoksin yltympäri ja nostin korviavihlovan melun joululahjaksi saamillani rummuilla ja torvilla, joita täytyi koetella. Kukaan ei muistuttanut mistään ja vanha isoäiti riemuitsi koko sydämestään sekä minun että muiden ilosta.

Ankarasti ja kauhiana hän vastaasi seisoo, eikä lepy, ja niin leimahtaa se maailman lopun merkiksi ennustettu pitkäisen tuli juuri Suomessa ja Beliaalin kaupungissa, koska siellä sinua yljäkseen odottava vaimo viisaudessaan hirviästi sinua vastaan nousee, ja sinua ikävöivä, avioaikeinen impi liika-viisaudessaan kauhiasti sinun päällesi karkaa, ja konkordialla ja rummuilla ja liittovoimalla muurisi kukistaa, ja sinut maahan jaottaa, niin että ryntäysliitto ja avioliitto siinä suuressa sodassa viisauden tähden pitää niinkuin herneet keitossa ja jauhot vellissä toisiinsa sekoitettaman ja niin kaikki lakkaa Beliaalin suuren viisauden tähden, koska se liikaviisas tietovaimo oman ainoan juurensa äkäisenä ja vihasilmäisenä sinussa poikki puree, oi Beliaalin poika!

Hänen saattokuntansa on kuin prinssin, vaskitorvilla ja rummuilla, häntä seuraa palvelioita hevoisin ja jalan, ja hän tuopi myötänsä Saladinilta luottamuskirjat". "Onko Giacomo Loredani niitä tarkastanut?" "Minä näytin ne tulkille, ennenkuin otin ne tänne myötäni, ja tässä on englanninkielinen käännös niistä".

Koulupojat, joilla oli iltapäivällä vappulupa, leikkivät "ruotsalaisia ja venäläisiä". Pienimmät heistä tulivat luokittain rummuilla ja kivääreillä varustettuina ja valmiina valloittamaan maailman ja ensi aluksi Korsholman.

Sillan vasemmalla puolen seisoi iso juoma-tupa, jossa kaksitoista musikanttia torvilla ja rummuilla iloa tekivät ja jossa minä sitten sain kuulla, että Keisarin oli tapana juhlapäivinä seuransa kanssa sinne tulla, ja toisien läsnä-olevien kanssa sillä kerralla korkeasta arvostansa huolimatta, lasin tyhjentää.

Tämän tiedon saatuani minä häpesin osoitettua tyhmyyttäni, ja ihailua täynnä en minä uskaltanut tehdä useampia kysymyksiä, etteivät saisi sanoa minun nyt vasta ensi kerran olevani hienojen ihmisten parissa. Toimituksen lopetti kajahtava toitotus rummuilla, huiluilla ja torvilla.

Toisen oli hän ehtinyt tuntea Rajavaaran isännäksi, toinen oli vanha harmaatukkainen pystynenäinen mies. No, olisipa pitänyt minunkin olla tuota kummaa näkemässä, puhui vanha mies vilkkaasti ja tiukasti. Ettäkö ihan rummuilla ja padoilla päristettiin? Ja kirkon ohi? Ja itse Rimpiläinen etunenässä? Niin oli! Ei siinä itseänsä pääpirua näkynyt?

Kyynelsilmin vaikeroitsi hän: "minä en osaa soittaa, kaikkein vähimmin torvilla ja rummuilla." Tämä lyhyt puhe vaikutti erikkääsen melkein voimakkaammin kuin soitanto sana Liddyyn. Hän nykäsi luukon pois kasvoiltaan, näytti valjut, laihtuneet, kiharapartaiset kasvonsa ja rikkoi jo vuosikausia ankarasti noudatetun äänettömyytensä, kummastuneena huudahtaen: "kuka sinä olet? kenen lapsia olet?"

Pitäisikö hänen itse soittaman vai hankkiman soittoniekkoja paikalle? Ja mistä ne saataisiin? Epätoivon alaisena katseli hän taulua, joka yhä oli hänen kädessänsä. Kauhistava minuutti kului tällä tavalla. Sitten taulu rajusti nykäistiin hänen käsistään ja lisäksi pantiin sanat: "soitantoa! pian! torvilla ja rummuilla!" Nyt oli Liddy pahemmassa kuin pulassa.