United States or Luxembourg ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Pitäisikö minun kerran leijailla tähtien toisella puolen ilman rakkauttani? "Silloin en olisi enää Mirjam. "Tai ottaisinko rakkauteni sinne mukaani? Ja tulisin taas syrjäytetyksi. Pitäisikö minun nähdä tuo roomalaisnainen koko iäisyyskin hänen rinnallaan?
»Jos hän sen tekee, on se sinun syysi, koska et häntä ottanut, ja kovasti olet mielemme pahoittanut; luulin minä sinua kiitollisemmaksi.» Matami läksi harmissaan kamariinsa. »Voi, voi!» huokasi Iiri. »Olenko minä todellakin kiittämätön? Pitäisikö minun ottaa Pekko, vaikka en häntä rakasta? Ei, sitä en saata uskoa.»
Niinkuin hän olisi pahantekijä, joka on yrittänyt murtovarkautta keskellä päivää hän rientää miltei juosten keskikaupungille. Siellä hänet tapaa uudelleen raivo loukatun ylpeyden ja uhman raivo: 'olenko minä karjapoika? Rivi ajureita. Eräs kääntyy päin: »Pitäisikö olla?» »Ei!» Miten arvokkaan ja puhtaan näköiset kasvot niillä onkaan!
Pitäisikö minun istua Cetheguksen vieressä, joka on riistänyt kunniani, ja Teodahadin vieressä, joka on riistänyt isänperintöni." "Riistänyt isänperintösi?" "Ainakin se on hänen hallussaan. Sillä paikalla, jossa kätkyeni seisoi, piirtävät nyt hänen auransa vakoja."
Mutta minkätähden sinä taaskin näytät niin vaalealta, ettei kasvoillasi näy veren pisaraakaan: Lents, pitäisikö minun siis sanoa sinulle valhetta? Sitä suinkaan et tahdo. Eihän se sinun syysi olekaan. Pilgrim on tuiki saamaton mies. Hän ei pysty taiteesen, hän ei osaa muuta maalata kuin kirkontornia". "Kun sinä noin puhut, tuntuu minusta kuin olisi äitini toistamiseen kuollut", sanoi Lents.
Jää Martin tähden! Pitäisikö minun jäädä Martin tähden, sitä en tiedä, mutta isänmaan tähden täytyy minun lähteä. Husula katseli häntä hartaasti silmiin: Tietänetkö kuinka köyhä ja turvaton tämä kotimaa on? Sillä ei ole ystäviä eikä turvaa muussa kuin Jumalassa.
He ovat kaikki kuolleet, ne rakkaat, jotka tekivät sen minulle paratiisiksi. Pitäisikö minun elää kaiken niiden jälkeen, joita rakastin maanpäällä!" "Eläkää meidän tähtemme; sillä nyt ei meillä ole ketään, jota kuulemme ja kunnioitamme, paitsi te! Olkaa meidän äitimme!" virkkoivat itkevät immet ja kantoivat Märtan sänkyyn.
Sganarelle. Pitäisikö minun luopua päätöksestäni? Mistä te, herra Jeronymus, olette sen luulon saaneet, ettei minun pitäisi ajatella avioliittoa? Iästäni vähät! Katsotaan itse asioita, millä kannalla ne ovat. Löytyykö sitä kolmen-kymmenen vuoden vanhaa miestä, joka näyttäisi verevämmältä ja vahvemmalta kuin minä? Eikö jokainen jäseneni ole niin notkea, ja liiku niin keveästi kuin liikkua taitaa, tahi näytänkö semmoiselta, joka matkalla tarvitsee vaunuja ja rattaita, eikä jalkaisin pääsisi perille? Eivätkö kaikki hampaani ole vielä ihan terveet? (näyttää hampaitansa). Enkö minä syö neljä veroa päivässä, ja kellä voipi olla terveempi kuin minulla? (Rykii)
John ja Leistén jatkoivat lehtimajassa alkanutta keskusteluaan, mutta Nymark ja Alma istuivat pöydän päässä ja puhelivat muita asioita. »Te naiset ette ole lainkaan poliitillisia», sanoi Nymark. »Pitäisikö meidän sitten olla?» kysyi Alma. »Kyllä varmaan. Oman itsenne tähden, näettekö. Joka ei osaa etujaan valvoa, hän ehdottomasti jää tappiolle.» »Missä me mielestänne niin tappiolle joudumme?»
Oliko tämä tuon viekkaan ja vallanhimoisen naisen virittämä ansa? Vai olivatko nuo hullut todellakin niin sokeita, että pakottivat juuri hänet tähän virkaan? Ja jos niin oli, mitä hänen piti tehdä? Pitäisikö hänen käyttää tätä hetkeä hyväkseen, ryhtyä taisteluun ja heti voittaa Rooma? Kenen hyväksi? Bysantinko! Tai Länsi-Rooman keisarin? Kuka siksi tulisi?