United States or French Polynesia ? Vote for the TOP Country of the Week !


Mutta he vaativat, että hoviministeri kreivi Freedericks varmentaisi tsaarin allekirjoituksen, mikä tapahtui. Entinen tsaari sai Russkilta takaisin persoonallisen vapautensa ja matkusti Mohileviin päämajaan takaisin. Sotajoukon ylipäällikkyyden hän siirsi suuriruhtinas Nikolai Nikolajevitshille.

Kreivi kertoi Hänen Ylhäisyytensä prinssi Fredrikin luvanneen minulle yliupseerin arvon, jos toimeni hyvin onnistuvat. »Hyvä on», ajattelin minä, »he eivät tule odotuksessaan pettymäänPäätin nyt jälleen kurkistaa itse vihollisen päämajaan ja pistäytyä siis Turussa.

De Menevalin teltta oli niin aseteltu, että siitä näki keisarin päämajaan, vaan hän oli joko kiintynyt keskusteluun tai oli keisari tullut toista tietä katselemuksesta, sillä meitä hämmästytti äkkiä muuan kaartin tarkkampujain kapteeni, joka tuli ja ilmoitti meille, että Napoleon odotti sihteeriänsä.

Räjähti riemunhuuto, jota herra Merckel tervehti suurella tyytyväisyydellä, sillä hän oli havainnut kurkkujen kuivuvan huutamisesta. Hän siis antoi heidän elämöidä voimiensa takaa, sitten jatkoi hän: »Kelpo isänmaan ystävinä ja uljaina sotilaina on meillä siis nyt pyhä velvollisuus antaa vihiä korkeille herroille päämajaan, kuinka tämän siistin herran laita on.

Hän antautui silloin mustalle prinssille, sanoen: "Hänelle minä antaudun, sillä hän on urhollisin vihollisistani." Vanki vietiin Bordeauxiin, englantilaisten päämajaan. Eräänä päivänä lausui joku Edvardille; "Prinssi, teillä on vankilassanne ritari, jota ette uskalla päästää irti: se on Bertrand du Guesclin." Edvard silloin heti tuotti eteensä vangin. "Kuinka voitte, Bertrand?" kysyi hän.

Sotajoukot luopuivat kenraalistaan, joka pakeni päämajaan Mohileviin, missä hänet 14 p. syyskuuta vangittiin. Sama kohtalo kohtasi Denikiniä ynnä muutamia muita kenraaleja, jotka olivat menneet Kornilovin puolelle. Vain Kaledin pysyi vapaana, koska kasakat kieltäytyivät häntä luovuttamasta.

Sen jälkeen sain matkustaa Riikan luokse Ekkerööhön. Tapasin hänet terveenä, mutta muuten hyvin ikävissään. Oleskelin sitten hänen luonaan aina huhtikuun puoliväliin saakka, jolloin minun oli uudelleen lähdettävä vaarallisille retkilleni. Jälleen Suomen manterella, jossa me Ahokkaan kanssa hiivimme vihollisten päämajaan. Oli mitä ihanin päivä toukokuun lopulla.

Maaliskuun 20 p. hän Tiflisistä matkusti Mohileviin päämajaan, taas ottaakseen haltuunsa ylipäällikkyyden. Sinne saavuttuaan hän tsaarin entiseltä esikuntapäälliköltä, kenraali Aleksejeviltä, sai sen tiedon, että hallitus oli nimittänyt hänet, Aleksejevin, ylipäälliköksi. Suuttuneena suuriruhtinas matkusti edelleen Pietariin.

Olimme silloin heti päivän sarastaessa lähettäneet yhden sotilaista pitkin metsäteitä viemään päämajaan kirjettä, missä vänrikki Sahlmanin kanssa annoimme tarkat tiedot vihollisten lukumäärästä ja eri aselajeista. Itse lähdimme toisten miesten ja Ahokkaan kanssa retkeilemään Kärkölän, Lammin ja Tuuloksen puolelle, jossa emme kuitenkaan vihollisen kanssa joutuneet sanottavampiin tekemisiin.

Mutta jos teidän majesteettinne sotajoukot joskus kunnioittaisivat Ranskanmaata siellä käymällä, luulen varmaan, että heidät otettaisiin lämpimästi vastaan. Kuningas nauroi ja palasi prinssin, Siquierin ja esikuntansa kanssa päämajaan. Tällä aikaa oli siellä sattunut kohtaus, joka hyvin kuvaa sen ajan laatua ja mielialaa.