United States or Pakistan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kaikki oli tallella, yhtä ylintä perhoa vaille. Voi kova onni sentään ... semmoisen soutamisen jälkeen semmoinen kala vähintäin kymmenkiloinen... pthyi kuitenkin! Jäi teiltä nyt tapporaha saamatta. Vähät minä siitä, vaikka eihän minun syyni ollut, koska kerran tarttui ja alas asti toin, mutta kun herran mieli meni niin pahaksi, että näkyy lähtöään laittavan. Olivatko asiat niin hullusti?
Vedä, vedä! ja samassa vetäisi poika ahvenen maihin. Sillä lailla! Me sitä Heikin kanssa vasta oikeita kalamiehiä ollaan ... me ei ongitakaan salakoita ja särjensinttejä. Pthyi! sylkäisi Heikki urhoollisesti lieroon ja heitti taas ongen järveen. Heti kohta alkoi viedä kohoa. Nosta, nosta! Vapa notkistui, Heikki nosti, kala jutusi tullessaan, mutta tulihan kumminkin.
Mies touhusi ja intoili, mutta kun otti kovalle, niin peräytyi ja pakeni, jätti ihanteelliset harrastuksensa ja rupesi leipäpapiksi. Nyt ei mies osaa muusta puhua kuin ojista ja tunkioista. Pthyi, mies on muuten, niinkuin sanotaan, hiukan yksinkertainen. Eiköhän tuo nyt kuitenkin ole erehdystä, koetti Antero puolustella. Sinä puolustat isää, koska olet rakastunut hänen tyttäreensä... Minäkö...
Luulee vielä, mitä luulee. Luulkoon. Ei sieltä mitään tule ... ei ole tullut eikä tule. Vaikkei tulisikaan, hauska sitä on sentään aina kuvitella, sanoi Kalle, joka oli tullut Hannan kanssa tupaan. Kuvitella! puuskahti Hanna. Kuvittelemista, sitä sinä osaat. Syntyi jurottava hiljaisuus. Innostuksen ja huumauksen sijaan oli yhtäkkiä tullut kuin ujostus ja pettymys jostakin. Pthyi! sylkäisi ukki.
Elätte toisten kustannuksella, te kaikenmaailman kerjäläiset! Hullut! Teille penteleille kootaan rahoja, kaikilta maan kulmilta, juuri siitä kun ette viitsi tehdä työtä! Pthyi siat! Pthyi! Hän syljeksi minkä ehti eteensä, ympärilleen, sitten lopulta kiireesti poistuen kadulle, josta vielä vihaisena muljahutteli ikkunoihin.
Kirjoita kirjaasi sinä, esimies, jos osaat! Istu paikoillesi ja kirjoita se kirjaasi tuon seitsemän tuhannen lisäksi! Tuoss' on vielä rukkaset kaupantekiäisiksi ... ota pantiksi rukkaset ... heh! Pankaa ovi kiinni, komsarjus! Anna vain olla oven auki! Ei tässä lukittujen ovien takana keskustella! Kohta lähden, jahka saan turkin päälleni! Pikanellipuru vielä jäi! Tuoss' on sekin! Pthyi!
Niin, nähkääs, mikäs olisi meidän ollessa ja eläessä, jos olisivat ajat, niinkuin olivat ennen. Mikäs olisi konsti rakentaa ja laittaa, jos laivat ajaisivat karille, niinkuin entisinä hyvinä aikoina. Mutta ajaakos ne enää! Pthyi! No mutta, pappa hyvä, et nyt sylkisi vieraan saappaille. Ole vaiti ... enhän minä saappaille ... ylihän se meni.... Vieras antaa anteeksi ... isä on semmoinen porsas.
Tämä oli kosto hänen epäsiveellisistä ajatuksistaan eilen. Sillä ne olivat epäsiveellisiä, ne bufettineidistä, ja kaikki, mitä Kalle oli puhunut. Jos hän kirjoittaisi äidille kaikesta ja saisi anteeksi ja tekisi lupauksen, ettei enää koskaan mitään maista. Pthyi, kuinka suu oli pahanmakuinen. Helsinki oli kadottanut kaiken viehätyksensä. Se peloitti ja kammotti.