United States or Timor-Leste ? Vote for the TOP Country of the Week !
Jos Elsa on oikeassa ja Eevi taas pettyy, pettyy kauheasti? Semmoistahan elämä oli yhtenään. Jos joskus toteutui jokin harras toive, aina siihen pettymyksiäkin yhtyi. Sellaistahan oli ollut koko tämä kihlaus-aikakin. Se oli hetkittäin hurmaavaa onnea, toiste taas epäsointuista ja ristiriitaa täynnä. Mitä tulisikaan Heikin ja hänen onnestansa, jos tämmöistä jatkuisi?
Ensiksikin olemme oikeat orpanukset; äitini oli sinun tätisi, isäsi sisar. Mutta näethän, Maria, tuo purjetilkku pyrkii meitä kovin lähelle ja saapi apua Raumalta, sillä sinne on sotaväkeä majoitettu. Mutta tällä kertaa se pahasti pettyy. Meillä on, jumalankiitos, pimeä puolen tunnin perästä ja vähän myrskyä ja lumipyryä talon tarpeiksi.
"Tiedän, että sinusta nyt tuntuu siltä, Ester rakas; samoin tuntuu jokaisesta, joka ensi kerran pettyy." "Voiko pettyä enemmän kuin yhden kerran?" Ester katsahti ylös suurin, uneksivin lapsensilmin. "Ei, ei, sillä näin suuresti voi rakastaa vain yhden kerran..." "Niin luulee aina silloin, kun haava isketään, ja se se on katkeraa.
Tietysti hän odottaa, että hänet silloin kutsutaan takaisin niin loistavasti, että se antaa hänelle täyden tyydytyksen. Mutta hän pettyy. Pidämme huolta siitä, että heidän välinsä rikotaan niin, ettei sitä enää voida korjata, ja se tapahtuu parhaiten kuuluttamalla häntä Posttidningissä. Eihän ole hauskaa julkaista nimeämme lehdissä, mutta mitäpä emme tekisi isämme onnen vuoksi.
Holmes kohautti olkapäitään. "Joskus pettyy menestyksen toiveissaan, kun minun tavallani täytyy perustua tosiseikkoihin eikä taruihin ja epävarmoihin huhuihin. Tämä tapaus ei ole ollut tyydyttävä." Ystäväni puhui sujuvimmalla ja luontevimmalla tavallaan. Stapleton iski silmänsä häneen ja kääntyi sitten minuun.
Ja kuitenkin! Muistin niin selvästi, miten nousin kyykistyneestä asennostani ja seisoin tuossa katolla kanuuna olalla. Tuo vaikutelma oli miltei poistumattomasti tajuntaani kaivertautunut. Mutta järki kielsi sen. Ja ihminen on järkiolento. Ellei hän aistimiensa vaikutelmia järjellänsä ohjaa, hän pettyy surkeasti. Menin nukkumaan ja nukuin yöni oivallisesti.
»Toivoin, ettei hän olisi ratkaissut kysymystä niin nopeasti. Ehkä hän vielä niiden lailla, jotka liikaa toivovat, pian pettyy toiveissaan.» »Hän ei ole siis onnellinen uudella alallaan. Ja tuo egyptiläinen oliko hän itse pappi? oliko hänelle hyötyä toimittaa lisäjäseniä pyhään seuraan?» »Ei. Hän sääli vain meidän kohtaloamme. Hän luuli siten edistävänsä veljeni asiaa. Me olemme jääneet orvoiksi.»
Ihminen pettyy ensin viattomien tunteittensa ja ajatustensa suhteen, sitten suurten toiveittensa. Me opimme rakastamaan toista, siitä tulee meille kaikki kaikessa, se palkitsee meille kaikki, mitä me olemme kadottaneet. Mutta me kadotamme sen kuoleman kautta tai muuten taas olemme me pettyneet. Sitten alkaa hivuttava vilu, joka tulee kaiken lopuksi. Me kylmämme hitaasti kuoliaaksi.
Tuuli vinkueli ulkona, ja Hilja istui alakuloisena miettien elämäänsä. Hän ajatteli itseksensä: »Melkein aina täytyy neidon noudattaa tärkeimmissä asioissa muitten mieltä. Silloin kumminkin, kun hän sydämmensä ystävän valitsee, valitsee hän oman mielensä mukaan. Mutta voi, useinpa hän tässä valitsemisessaan pettyy!»
Mutta niin sitä ihminen pettyy, kun uskoo liian hyvää toisesta! Kuinka hän jo ensimäisenä aamuna oli kauhistunut, kun hän näki Annan istuvan verannalla ja pitävän kiinni Hartin kädestä, ja vallan selvään hän oli kuullut, kun Anna oli sanonut että "kyllä sinun nyt rakas poikaseni täytyy auttaa minua". Ja Fredrik oli nähnyt kaiken tuon eikä virkkanut mitään! Mitäs ne miehet semmoista ymmärtäisivät.