United States or Mauritania ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun hän oli varma että kukaan ei enää voinut nähdä häntä, kohotti hän käsivarsiaan, ojenteli itseään, hengitti syvään ja alkoi nauraa ja laulaa. Hän ei, jumalankiitos, ollut vielä kadottanut ääntään ja liikuntokykyään.
Ah, jumalankiitos, emäntäni, sanoi d'Artagnan hypäten satulasta maahan ja jättäen ohjakset Planchet'ille, te lahjoitatte minulle elämäni; missä on rakas Aramis, että saisin häntä syleillä? sillä minä ikävöin häntä nähdä. Anteeksi, herraseni, mutta minä epäilen, voiko hän tällä erää ottaa teitä vastaan. Miksikä niin? onko hänellä vieraita?
Saahan sitä nyt vielä jumalankiitos niiden puolesta, jotka eivät voi hankkia itselleen omia maita metsästellä jotenkin vapaasti Suomen saloilla, kun vaan katsoo, etteivät koirat revi hyväin ihmisten lampaita, mutta ei siinä nyt ole samaa viehätystä kuin saada kulkea metsissä, joissa ei kellään muulla ole oikeutta kulkea. Sillä siinä se nyt juuri on omien metsämaiden suurin viehätys.
Nuoren gaskonjalaisen sydän sykki, niin että rinta oli haljeta, ei pelosta, jumalankiitos, sillä sitä hänellä ei ollut rahtuakaan, vaan innosta; hän taisteli kuin raivoisa tiikeri, kiertäen kyllä kymmenen kertaa vastustajansa ympäri ja muuttaen kaksikinkymmentä kertaa asentoa ja paikkaa.
Hyvin olimme tyytyväiset rouva vainajaan, siunattu olkoon hänen muistonsa, eikä nuori ruhtinaskaan jumalankiitos hylkää meitä, alkoi punaverinen, kaunopuhelias talonpoika. Olen kutsunut teidät tänne, koska aijon, jos te vaan itse haluatte, antaa teidän haltuunne koko maan, sai Nehljudof sanotuksi. Talonpojat olivat vaiti, ikäänkuin eivät olisi ymmärtäneet tai uskoneet.
Minä palvelin alttiisti erästä naista, jota rakastin suuresti, ja jonka tähden olisin uhrannut henkeni ja uhraisin vieläkin. Ja joka hylkäsi teidät, niin se käy! Minä olin, paha kyllä, siinä uskossa, mutta pari kolme päivää taaksepäin näin että asia on vallan toisin, jumalankiitos. Kuinka vaikeata minun olisi ollut, jos minun olisi pitänyt uskoa hänen unohtaneen minut!
Herra, mitä olen teille sanonut, vastasi Aramis, ei suinkaan ole sanottu riidan halusta. Jumalankiitos en ole mikään tappelija, ja kun olen muskettisoturina vaan väliaikaisesti, en ryhdy taisteluun muuten kuin pakosta ja aina sittenkin vastenmielisesti; mutta tällä kertaa asia on raskauttavaa laatua, sillä teidän kauttanne on eräs nainen joutunut huutoon.
Mutta hänellä onkin, jumalankiitos, ollut isä, joka on kurituksessa ja herrannuhteessa opettanut lapsensa tottelemaan itseänsä... Tässä suvussa näkyy olevan toiset tavat, mutta eihän Jumala ole niin ankara, että vaatisi häntä, äitipuoli-raukkaa, niistä tilinteolle... »Noo älä nyt siinä», paneskeli herastuomari tuon tuostakin, kunnes vihdoin pakeni tupaan ja meni makaamaan. HER
Minähän voisin verkkoni laskea tuon, tuon tienrakentajan eteen, joka käy meillä. Ah, jumalankiitos, sinä siis lasket leikkiä. En lainkaan. Miksikä ei yhtä hyvin hänen eteensä, kuin jokaisen muunkin? Ei, sillä hän on jo varmaan siksi siteissä. Sitä parempi! Sillä siinä tapauksessa ottaisin hänet toiselta. Ja sehän on ihan tarkalleen samaa, minkä Eyolf on tehnyt minulle.
Konttoripäällikkö kokosi suun täydeltä ilmaa ja päästi sen hitaasti ulos. Mistä vankilasta? kysyi hän sotamieheltä. Sotamies vastasi, ja huomautti rautoja, jotka vielä olivat kuolleen jaloissa. Käsketään ottamaan pois, meillä on jumalankiitos seppiä, sanoi konttoripäällikkö ja pullistettuaan taas poskensa, meni ovelle päin, ilmaa suustansa päästellen.