United States or Mongolia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Opettajatarta hävetti. Hän ei osannut mitään vastata. »Kuulkaa!» sanoi Esteri. »No?» Esteri nousi sängystään, sytytti kynttilän, otti sen käteensä ja itse lähtevän näköisenä sanoi: »Tulkaa!» Esteri katsoi pyytävästi opettajatarta. »Sano, hyvä ystävä, minne!» »Tulkaa!» »Nythän on sydänyö.» Vastustellessaan opettajatar kuitenkin nousi.
Rautio puolestaan otti äärettömän mielellään vastaan hänen kutsunsa ja keskustelun sujuessa aivan keveästi ja liukkaasti heidän välillään, katseli hän huvikseen, kun opettajatar teki milloin mitäkin hienoa käsityötä, missä hän oli erittäin taitava, tai katseli hän tuota nuorta työntekijää itseään, jolla oli sievä muoto, kauniit silmäluomet, suora nenä ja mehevät huulet.
Kuka se olikaan, joka hänet herätti? Opettajatar? Ei! Opettajatarhan on ollut poissa jo kuukausia. »Joku minut herätti. Sanoi, että äiti on tullut. Ja minä pukeusin tähän uuteen pukuuni ja tulin tänne. Ja meillä on ollut niin hauska.
Opettajatar hymyli: Ne sietämättömät ukot, minä olisin niin mielelläni antanut tuolle mahtavalle Isolalle napsauksen leveälle nenälleen; mutta teitä minä onnittelen niin loistavasta puolustuksesta asianne hyväksi. Rautio laski taas päänsä ja kulki hiljaa edelleen opettajattaren vieressä.
Henkilöt: Maisteri Bas, opettaja. Rouva Streng, opettajatar, Koulupoikia, jotka päättävät ruveta rosvoiksi: Robert Friman...............Rinaldo Rinaldini. Kaarle Kronfelt.............Kaarle Moor. Frans Boström...............Mazarino. Frits Anckarström...........Gronzalov. Knut Seger..................Lassemaija. Josef Forsberg..............Musta Joonas.
Rautio mahtoi olla suuri eläinten ystävä, ajatteli opettajatar, kun hän on koonnut tuollaisen eläinkokoelman ympärilleen; kyyhkyset olivat kyllä kauniita ja oli hupaista nähdä ne noin kesyinä, kissoja sitävastoin hän ei ollut koskaan voinut kärsiä, ja jos hän valitsisi itselleen koiran, niin olisi sen ulkonäköön pantava ainakin jonkun verran huomiota.
Muistan, miten kerrankin, kun meillä oli opettajatar, joka mielestämme oli kovin turhamainen, panimme tummansinisen pellavalangan kulkemaan toisesta seinästä toiseen, jotta hän ripsuineen ja hapsuineen takertuisi siihen, kun kouluun tuli. No niin, hän tuli, takertui ja kompastui ja oli vähällä taittaa jalkansa.
Enimmin heitä viehättivät eläimenkuvat, joita he kilvan jäljittelivät. Mutta Johannes se kuitenkin oli paras mestari, niin että toiset pian luopuivat kilpailusta hänen kanssaan. Kerran vuoli hän mallin mukaan istuvan luppakoiran kuvan, jonka opettajatar lähetti veljelleen, kauppiaalle Viipurissa. "Onpas se aika mestari, joka tämän on tehnyt!" huudahti kauppias sitä katsellessaan.
Mutta jokaisen täytyi myöntää, että nuori opettajatar voitti sekä menneisyyden että nykyisyyden, vaikkapa se myönnytys muutamilla tahoilla tuntuikin hieman tylyltä. Åke Henning oli vain pari kertaa nähnyt tuon nuoren tytön, kun hänelle jo kävi selväksi, että hän rakasti häntä tavalla, jolla ei vielä ollut ketään naista rakastanut.
Jos personallinen tajunta on eetterisessä haahmossa, joka kulkee puutarhassa, silloin opettajatar seisoessaan taulun luona, on aivankuin hetkeksi poissa tajunnastaan. Mutta jos hän on itsetietoinen fyysillisessä olemuksessaan, niin toinen puoli hänestä, joka on ulkona, on vain aineellinen ilmiö.