United States or Guernsey ? Vote for the TOP Country of the Week !
Silloin kuului ulkona porstuassa syvä, käreä ääni kysyvän herra von Weissenbachia. Wengelin äreästä poiskäskemisestä ei näkynyt olevan apua; käreä ääni kuului vaan kovemmin ja kiivaammin. Herra von Weissenbach, joka sattumalta oli lähellä ovea, meni tyytymättömän näköisenä ulos, sulkematta ovea kokonaan jälkeensä. "Mitä tahdotte te?" kuulivat huoneessa olijat vanhan herran kysyvän.
Huoneessa oli neljä henkeä: keski=ikäiseltä näyttäwä mies ja nainen sekä kaksi lasta, tyttö ja poika, arwiolta kumpikin alle kahdeksan wuoden. Kun minä astuin huoneeseen, näytti siltä kuin eiwät huoneessa olijat olisi ensinkään minua huomanneet.
Niiden välillä kasvoi Valeen rehevät, suurilehtiset kessut ja äidillä oli pari tarhaa räätiköitä sekä sitten vielä jossakin nurkassa perunoita. Muuten oli se kivikkomäkeä. Pihlaja ja tuomi estivät siellä tienvarsilla puuhailevia näkemästä Laitalan kamarin ikkunaan ja huomaamasta, että siellä joukottain oli ihmisiä, mutta kamarissa olijat näkivät ulos.
Kun Jaakko ensikerran puhui kunnalliskokouksessa, katsoivat muut kokouksessa olijat pilkallisesti ja kysyvästi toisiaan silmiin, suu ilvehymyssä, ja melkeinpä he olivat nauruun purskahtamaisillansa. Minkätähden! Sen vuoksi kun hän oli . köyhä uudistalolainen, Tintta Jaakko vaan, ja hän tulee puhumaan mielipiteitänsä kuntakokouksessa.
"Amen!" sanoivat polvillaan olijat yhdellä sydämellä ja suulla. Heidän päänsä olivat painuneet, ja kyyneleet valuivat jokaisesta silmästä mutta ne eivät olleet surun kyyneliä. Samassa kuului melua ja meteliä ulkona. Kuului kuin aseelliset miehet olisivat väkisin tahtoneet avata ovea ja toiset estää sitä.
»Tuleeko pata?» Tuvassa olijat kavahtivat liikkeelle. Karhun Esa pisti muorin käteen suoloista ja leivästä määrätyn hinnan. Siukku otti padan ja lähti ulos laulellen: »Kolmen kannun kattilalla se kultani kahvin keitti, Kun se mulle hyvästeli ja erokirjan heitti.» Toverukset oikaisivat mökin viereiseen männikköön Siukun osoittamaa tietä.
Erityisillä määrätyillä ajoilla vuodesta pannaan nimittäin toimeen kilpaleikkejä, jolloin palkinnoita jaetaan voittajille. Samoissa tiloissa pannaan nyt myös väittelijät parittain toisiansa vastaan, ikäänkuin nyrkkisillä olijat, ja kaikki tapahtuu jotenkin samalla tavalla kuin meillä kukkoja tai muita taistelunhimoisia eläimiä ärsytetään toistensa kimppuun.
Ympärillä olijat, jotka olivat yhtä liikutetut kuin hänkin, olivat kohonneet ylös, laseihin ei kukaan tarttunut, kun ei hänkään sitä tehnyt.
Puheenjohtaja puhui, mutta jäsenet hänen ympärillänsä syvämietteisen näköisinä kuuntelivat ja tuon tuostakin katsahtelivat kelloihinsa pitäen hänen puhettansa tosin sangen hyvänä eli semmoisena kuin sen olla pitikin, mutta vaan vähän pitkänä. Samaa mieltä oli syyttäjän apulainenkin ja yleensäkin kaikki lakimiehet ja kaikki salissa olijat. Puheenjohtaja lopetti yleiskatsahduksensa.
Sen aloitti talon tytär, ja melkein kohta, kuin yhteisestä suostumuksesta, yhtyivät siihen muutkin tuvassa olijat. Siitä muisti Antero yht'äkkiä, että oli sunnuntai, että oli kirkkoaika. Hän sulki kirjansa ja pisti sen takaisin reppuunsa ja jäi istumaan loitomma ikkunan luota, hiukan varjoon. Risto oli jo kohta syötyä mennyt ulos kivelle, josta hänen kalkutuksensa kuului veisuun lomassa.