United States or Myanmar ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Sinä mokoma rosvojen pesä ja suojelija, olet minun päähäni laittanut tuon pirullisen ja ilkeän valheen, vaikka itse hyvin kyllä tiedät, kutka tuon ryöstöyrityksen ovat tehneet", sanoi Jaakko tulisesti. "Mitä, sanotko minua rosvojen pesäksi?" sanoi Matti vaaleten. "Minä sanon sen suoraan ja kiertelemättä", sanoi Jaakko ja nosti nyrkkinsä uhkaavaan asemaan. Yleinen nurina kuului.
Tästä on hän vain lyhyesti merkinnyt päiväkirjaansa: "Väki ei enää sano kestävänsä ja valittaa matkan pituutta; mutta minä koen parastani elähyttääkseni heidän rohkeuttaan ja virittääkseni heissä uutta toivoa." Tämä muistiin-pano on siltä ajalta, jolloin arvattavasti nurina oli kovimmillaan.
Kaikki kävi vanhaan tapaansa: miehet lueteltiin, kahleitten eheys tutkittiin ja parit yhdistettiin käsiraudoilla. Mutta äkkiä kuului äkänen päällikön ääni, kuului läimäyksiä vasten ihmisruumista ja lapsen huutoa. Hetkeksi oli kaikki hiljaa, mutta sitten syntyi väkijoukossa tukahdettu nurina. Maslova ja Maria Pavlovna läksivät melupaikalle.
Vaan puolen tunnin kuluttua, joll'aikaa laivan tila kävi yhä pahemmaksi ja merimiesten nurina kasvoi liian kovaääniseksi, lähetettiin kuitenkin taas vene noutamaan auttajia, ja he saapuivatkin heti. Kapteeni Charles istui vielä samalla paikallaan, ainoastaan vielä vähän syvemmällä varjossa.
Niinikään uhrasi hän toisen sukkanauhansa havunipulle, joka Jaakon kuninkaalliselta päälaelta korkeni. Sere. Voi kuin kummasti konua on tämä ruhtinasten maailma! Kaikki olemme muuttuneet; tuskinpa enään itseäni tunnen. Ja isäni hän nyt on rovea kuningas! Reetta. Ylen on isäsi rovea ja ruuski kuningas. Jaakko. Pois nurina kansasta!
"Katsokaa", raivosi Sillfors, "ilmivalkeassa on jo koko katto, ja sitä miestä, jonka pitäisi olla täällä ensimmäisenä, sitä miestä ei kuulu eikä näy! Semmoista pranmestaria!" "Semmoista pranmestaria!" Yleinen nurina nousi pranmestaria vastaan, sangen tarpeettomasti, sillä tuollahan hän jo tuli juosten alas kirkkomäkeä, juosten minkä suinkin jaksoi. "Jo tulee", virkkoi yksi,
Hän on suljettava kurituslaitokseen seuraksi niille, jotka elämällään ovat osoittaneet olevansa hänen vertaisiansa hävyttömyydessä!» Tästä nousi yleinen nurina. »Herrani ja herttuani», lausui Crévecoeur'in kreivi puhjeten sanoiksi kaikkien puolesta; »tätä teidän pitäisi tarkemmin miettiä.
"Niin minä arvaan että sinun on hirvittänyt sitä kuulla," jatkoi pappi sääliväisesti ja astui lähemmäksi ikäänkuin suojellakseen häntä. Silloin kuului nurina kansan joukosta, joka äkisti kiihtyi kova-ääniseksi. Katkonaisia lauseita viskattiin nuorukaista kohti. Yksi ja toinen kääntyi selin hänelle ja puhui sanoja ilmaan, ikäänkuin päästäksensä edesvastauksesta mutta se oli sanottava!
Mutta kun kylässä saatiin tietää, että Matti oli lahjaksi saamansa hirret hevoseen kaupotellut, niin siitä nousi tuikea nurina. Ne jotka olivat jo vieneet puita, kirosivat ja noituivat. "Kun hyväntahtoiset ihmiset nyt sillä tavalla auttoivat että olisi saanut mökin päällensä, eikä pahahenki viitsinyt tuohon vähää lisäksi hankkia, kun rupesi laiskuuksissaan suuhunsa syömään, muutama nahjus!"
Sillä Rooma palaa, palaa sellaisella vauhdilla, että luulisi sinun itsesi, isä, salamallasi sytyttäneen sen tuleen." "Nukutko?" ärähti Vinitius äkkiä, "vai mitä sinä siellä teet?" "Itken Roomaa, herra," vastasi Chilon. "Voi Jupiterin kaupunkia!..." Jonkun aikaa he ratsastivat äänettöminä. Ei kuulunut muuta kuin tulen nurina ja lintulaumojen siipien kahina.