United States or Seychelles ? Vote for the TOP Country of the Week !
Minä teetän tänä talvena Aliinalle Kajaanissa muokatuista nahkoista verka-päällisen harviais-turkin. Kovinpa rikkaasti nyt mennään, sanoi emäntä vähän ivallisesti. Mikä on mennessä, kehui Auvinen herttaisesti nauraen. Sinullekin minä teetän uuden hyvän turkin. Sitä vailla. Minä tulen vielä monta vuotta toimeen entisellä, on se niin hyvä. Eipä siinä ole verkapäällistä.
Taavi tunsi lievää mielipahaa, kun piti jättää kaksi hyvää nahkaa kettujen kaluttaviksi; mutta sanaakaan sanomatta hän kuitenkin seurasi Mirandaa. Olisi ollut vaarallista puhua tällä haavaa nahkoista. Mutta heti kun avorinne oli kadonnut puiden peittoon, hän kääntyi sivulle päin ja suuntasi kallionnyppylää kohti, joka näkyi puitten välistä. "Miksi sinä tänne käännyt?" kysyi Miranda.
Niistä olivat muutamat tehdyt tummista nahkoista ja vuodista, muutamat mustatusta, paksusta purjekankaasta. Se lepäsi jo mustassa, kylmässä varjossa uhkaavana ja hiljaisena kuin välttämättömyys. Aivan hänen jalkojensa juuressa alkoivat goottien teltat ulottuen pienen Taginaen kaupungin taa.
Lipas sisälsi rahat, jotka oli nahkoista saatu, kallisarvoisimmat ostokset ja Panun markkinatuomiset. Rahoista sai jokainen heimon mies osansa sen mukaan, miten paljon hänellä oli nahkoja ollut, niistä kuitenkin pois luettuna uhrivuoren haltijalle tuleva uhrilahja, jonka Panu otti huostaansa ja heitti pöydällä olevaan hopeamaljaan.
Vuoteen vieressä istui nahkoista valmistetulla aluksella se maurilainen tohtori, josta sir Kenneth oli puhunut, jalat itämaisen tavan mukaan ristissä allansa.
Judan pyhät jäännökset, jotka eivät enään olleet hylkiöinä, näkivät sen tabernakelin, josta he niin kauan olivat uneksineet, kerran vielä kimaltelevan auringon säteissä, näkivät sen purpurapunaiset esiriput, harvinaisista nahkoista tehdyt uutimet ja hopeisen ja kultaisen hankkinan. Juhlakulussa likeni joukko pappeja, joka kultarenkaista pistetyillä seeterisauvoilla kantoi komeata arkkia.
Panu lähestyi häntä kumarrellen ja avopäin. Armollisesti otti vouti hänet vastaan. Panehan lakki päähäsi ja kerro mitä kuuluu. Mitäs nyt nahkoista tarjotaan? Ei ole vielä mitään tarjottu, kun ei ole kysyttykään. Onkos paljon nahkoja? Ei ole paljon ... mikähän lienee pari ahkiollista. Sano kymmenen, sinä vanha kettu. Huonot taitaa tulla markkinat, kun ei ostajiakaan näy.
Mutta Isoviha, joka tuhosi niin paljon, tuhosi nekin. V. 1710, kun vihollista odotettiin, surmattiin suurin osa niistä Ruotsin hallituksen käskystä; lihat suolattiin ja nahkoista tehtiin sotisopia Kaarle XII:n ratsumiehille, vihollinen ampui loput. Sen jälkeen harhaili vielä yksi ja toinen hirvipari entisillä laitumilla, kunnes v. 1778 viimeinen hirvi ammuttiin Flakan tilalla Lemlannin pitäjässä.