United States or Lithuania ? Vote for the TOP Country of the Week !
Laaksossa katseltuaan ensin ympärilleen, ett'ei kukaan huomaisi, kirjoitti opettaja muistikirjaansa: "Kansallisuuden, kansanhengen pysyväinen ja melkein liikkumaton valta on pyhä luounonvalta; se on maallisen elämän painokeski, se on, niin sanoakseni, hitausvoima ihmiskunnan elämässä.
Monenlaisia muita ajatuksia syntyi hänessä; hän nyt tunsi talonpojan-elämän, ja vielä myöhään kirjoitti hän muistikirjaansa: "Hopearisti joka hänellä on rintansa päällä, minun mielestäni kauniisti kuvaa hänen pyhyyttään, lähenemättömyyttään ja koskemattomuuttaan."
Kun hän aina on rakastanut matkustuksia, päätti hän kerran käväistä katsomassa syntymäseutujaankin. Ja kun vieraiden, etenkin alkuperäisten kansojen laulut siihen aikaan olivat niin suuressa suosiossa, kirjoitti hän muistikirjaansa kaikki runot, jotka sattui kuulemaan samotessaan Dalmatsiassa, Bosniassa, Kroatsiassa ja Herzegovinassa.
Ja kun työajat sattuivat huononemaan ja vaimo joskus uskalsi miehensä vanhenemista ja vähien säästöjen hupenemista muistellen esittää pelkonsa perheen tulevaisuudesta, oli tämä sama kra-kra-ääni hänen vastauksenansa: »Ole huoletta, eukko! Athisin herttua kirjoitti ne tarkasti muistikirjaansa.»
Johannes katsoi äkkiä kelloaan ja huomasi, että heidän oli kiire, jos heidän mieli ehtiä sillä junalla Parisiin, jonka hän asemalla oli merkinnyt muistikirjaansa. Heidän oli vielä pitkän puiston halki taivallettava, ennen kuin he edes saisivat ajurin tai automobilin. Nyt olisivat heidän äskeiset juoksuleikkinsä tulleet hyvään tarpeeseen.
Harvoin oli opettajalla aikaa ja halua yleisiä muistutuksia muistikirjaansa kirjoittaa; mitä hän ajatteli, sen hän lausui heti miehille, ja mitä tunsi, ilmoitti hän Katille ja oli tyytyväinen sillä tavoin purettuaan sydämensä.
Hän luki, mitä hän siihen muutamia viikkoja takaperin oli kirjoittanut, ja kun hän silloiset ajatuksensa luettua laski kirjansa pöydälle, huokasi hän syvään: «Kuinka tyhmä minä olin!« Hän tarttui nyt kynään, ja hän kirjoitti muistikirjaansa: «Minun elämäni salaisuudet, minun kevytmielisyyteni perusteet ovat tallentuneena sinussa, vähäinen kirja!
Katjusha puristi hänen kättään, kääntyi nopeasti ja meni. Nehljudof katsahti englantilaiseen valmiina seuraamaan tätä, mutta englantilainen kirjoitteli jotakin muistikirjaansa. Nehljudof häiritsemättä häntä istui puiselle sohvalle seinän viereen ja tunsi äkkiä hirveätä väsymystä.
Illalla tuli poliisi puotiin, kirjoitti kellon numeron muistikirjaansa, kyseli saappaiden ja turkkien tuntomerkit. Toruttuaan kauppiasta aika lailla siitä ett'ei tämä heti ilmoittanut asiasta poliisille, meni hän pois, päätellen mennessään: "Veitikas! Mitä otti ja teki! Mutta sitte minä olenkin Matti, jos en ennemmin tai myöhemmin tuo niitä käteenne. Vanha veitikas!
Minun ylimyksellinen nimeni ei tehnyt eversti Savaryyn vähintäkään vaikutusta, hän sen vain kirjoitti muistikirjaansa. "Herra de Lavalilla ei ole vähintäkään osaa asiassa", sanoi urkkija. "Hän on aivan sattumalta joutunut tänne, ja minä vastaan, että hän pidetään korjuussa, jos häntä satuttaisiin tarvitsemaan." "Varmaan häntä tarvitaan", sanoi eversti Savary.