United States or Austria ? Vote for the TOP Country of the Week !
Täällä Lönnrot'in runonkeräykset hänet pian innostuttivat suomalaisen mytologian ja suomalaisten kielten tutkimiseen. Sentähden hän 1838 matkusteli Suomen Lapissa Lapin kieltä oppimassa ja seuraavana vuonna Suomen ja Venäjän Karjalassa, keräten selityksiä Kalevalan runoihin. Näiden tiedustuksien hedelmiä oli muun muassa ruotsalainen Kalevalan käännös.
Kuinka tämä oli tapahtuva, siitä oli eri mieliä; muutamat, joiden etupäässä oli Renvall, tahtoivat perustaa uuden kirjakielen Länsi-Suomen murteelle, toiset, erittäinkin Becker, itämurteen nojalle. Tämä kiista päättyi vasta Lönnrot'in kautta, joka yhdisti molempain periaatteet. Melkein kaikki olivat kuitenkin yksimieliset siitä, että yhteinen kirjakieli oli aikaan-saatava.
Eurén'in hyvin tunnetuista Suomen kielen oppikirjoista on kolme toimitettu ruotsiksi yksi laveampi ja kaksi lyhyempää ja yksi suomeksi: "Suomalainen kielioppi Suomalaisille". Niissä on hän hyväksensä käyttänyt, mitä Lönnrot'in ja Castrén'in tutkimukset olivat ilmi saaneet. Suomalais-ruotsalaiseen sanakirjaansa sai hän paljon apua Lönnrot'in runsaista sanakokoelmista.
Voitot, joit' ei unhe peitä, Mitkä Suomi saaneekin, Kunnian ne seppeleitä Haudalle on Lönnrot'in. Juhana Vilhelm Snellman. Ja Suomen kansa nousi, havahtui unestaan, Kun uuden ajan henki puhalsi yli maan. Nyt ajan aaltoloille loi katseen himmeän: Ol' outoa niin kaikki silmissä heräävän.
Lönnrot'in täyttäessä kahdeksankymmentä vuotta vietettiin yleinen juhla hänelle kunnioituksen ja rakkauden osoitteeksi. Maaliskuun 19 p:nä 1884 kuolema vihdoin päätti hänen ikimuistettavista hedelmistä rikkaan elämänsä.
On juhla Karjalassa Ja kansa joukoin riemuitsee, Ja nimet suuret kaikuvassa Se laulussansa mainitsee. Nimeä laulunlöytäjänsä Kuvailee kansa kukkihin: Sitoopi nuoret seppeltänsä Työn kunniaksi Lönnrot'in. Siit' otsat onnellisna loistaa Ja nuorten kasvot kirkastuu: Maan onni hetken huolet poistaa Ja kansan henki raitistuu. Asusti poika saarella Lähellä kirkkonientä.
Etevin Lönnrot'in toimittamista rahvaankirjoista on Suomalaisen talonpojan kotilääkäri. Kesken jäänyt uusi Kantelettaren laitos ja virsien paranteleminen olivatkin hänen viimeisenä työnänsä. Hänen kuolemansa jälkeen toimitti Suom. Uuden-aikuiset kansanlaulut ja talonpoikaiset runoilijat.
Verta sa Castrén'in sekä Lönnrot'in jalotöisten, Väinön kantelehen kaikuhun saattaja taas! Katsos kasvelevaa yhä oppilahittesi seuraa, Töitäsi jatkavien, jälkiäs astelevain! Katsos, kuin valo uus, valahuttama tutkijakuntos, Ympäri maailmaa ääreti paisuelee! Nähkösi rakkaus tuo, «Säkenöidesi» syttämä Suomeen, Taas kokountuneheks ympäri harmajan pääs!
Niiden julkaiseminen on tavallansa jatkoa Lönnrot'in muinaisrunoutta koskeviin toimiin.
Toinen puoli Lönnrot'in työstä on hänen kirjailija-toimensa sekä kielentutkimuksen että varsinkin yleisen kansallisen kirjallisuuden alalla, jonka kautta hän vakautti Suomen kirjakielen, yhdistäen itä- ja länsimurteen yhteiseksi sivistyksen kannattajaksi.