United States or Guam ? Vote for the TOP Country of the Week !
Juteini puhuu mainitun kirjan esipuheessa siitä, miten välttämättömän tarpeellista on, että suomenkielen eri murteet yhdistetään yhdeksi kirjakieleksi, jota on puheessakin noudatettava. Kirjakieli on muodostettava niiden sääntöjen mukaan, jotka ovat yleisiä suomenkielelle, ja se, joka on säännöllisintä ja parasta eri murteissa, on kirjakieleen otettava.
Kuinka tämä oli tapahtuva, siitä oli eri mieliä; muutamat, joiden etupäässä oli Renvall, tahtoivat perustaa uuden kirjakielen Länsi-Suomen murteelle, toiset, erittäinkin Becker, itämurteen nojalle. Tämä kiista päättyi vasta Lönnrot'in kautta, joka yhdisti molempain periaatteet. Melkein kaikki olivat kuitenkin yksimieliset siitä, että yhteinen kirjakieli oli aikaan-saatava.
Armottomasti pitäisi jokainen murre itseänsä muita parempana, joka tyhjä luulo aina pitäisi sitä entisellä kannallansa ja estäisi sen tointumista. Jos vastahakaan kaikista murteista kasvatetaan kielen perustuslakien mukaan yhteinen kirjakieli, on se kymmenessä vuodessa tointuva täydellisemmäksi ja muulla tavalla paremmaksi, kun minkä joku erinäinen murre voisi sadassa.
Kielen kehitys vaatii usein pitkän valmistavan ajan, ennenkuin varsinainen kansalliskirjallisuus voi puhjeta kukkimaan. Suomalaisen kirjallisuuden historiassa se on vaatinut lähes kolme vuosisataa. Enemmän kuin suomalaisen kirjallisuuden ne ovat suomenkielen ja suomalaisen sivistyksen historiaa. Suomalaisen kirjakielen synty. Suomalainen kirjakieli on kansamme uskonnollisen tarpeen synnyttämä.
Hän oli ymmärtäväinen ja hilpeäluontoinen mies ja hyvä perheenisä, joka eli sovussa koko maailman kanssa. Hänellä oli vain yksi heikkous: hän ei voinut olla puhumatta yläsaksaa . Paikkakunnalla, missä tämä kertomus liikkuu, puhuu kansa alasaksan murretta; yläsaksa on samaa kuin saksan kirjakieli. Suom. muist.
Kuitenkaan emme ota niitä lukuun, jotka ennen mainittujen sääntöjen takia poikkeavat nykyisestä kirjakielestä, emmekä niitäkään, jotka arvelumme mukaan ovat painovirheen kautta erilaisiksi muodostuneet. Juteini. Nyk. kirjakieli.
Tähän kysymykseen on meidän vastaaminen: ei; sillä, niinkuin nykyajan kehittynyt kirjakieli ja äänneoppikin todistavat, oli Juteinin kritiikki tässä kohdin vienyt hänen askeleen taaksepäin. Hänen aikalaisensa G. Renvallkin pani tähän jyrkän vastalauseen ja teki päteviä muistutuksia tällaista oikeinkirjotustapaa vastaan.