United States or Botswana ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kerrankin sain aivan ihan yksinäni pienokaisen, join tervaveteni, käärein lapsen riepuihin ja menin ihan paikalla taikinaa alustamaan; toisen kerran tein samoin ja menin paikalla heiniä purkamaan. Sieltä kun palasin, söin kylmää lihavellin perää, enkä kaivannut koskaan sen parempia ruokia, enkä lääkityksiä. Semmoista se on: miniä vainaja sai yhden ainoan lapsen ja oli siihen jo henkensä heittää!
Semmoisia ne ovat ja semmoisesti se käypi, kun he saavat päänsä nauttia. Minä olen tehnyt kymmenen lasta, enkä minä ole kertaakaan vielä tarvinnut muita lääkityksiä, kuin jonkun ropeen tervavettä; enkä minä ole siinä pitkin vinkunut, enkä vankunut.
No, ei tästä asiasta ole vielä hänelle puhuttukaan, vaan näyttääpä taas siltä, kuin hän rupeaisi omaa mieltänsä asiassa seuraamaan, niinkuin ensimäisessä naimisessaankin, jonka seuraus oli, että hän toi taloon semmoisen kuluttavan ihmisen, jolle jo niin lyhvellä elämänsä ajalla piti useammat kerrat laittaa lääkityksiä", sanoi Kirri. "Niin, älä muuta sano.
Ja hän teki köyhille paljon hyvää; mutta salaisesti, että tuskin tiettiin mistä apu oli tullut. Missä sairaita oli, siellä hän aina oli saapuvilla. Hänellä oli kotona vähäinen apteekki, josta hän antoi lääkityksiä. Hän luki mielellään lääkärien kirjoja, ja taisi niin parantaa monta tautia. Näin hän oli ei ainoastaan hengellinen, mutta myös ruumiillinen lääkäri.
Sairaalle annettiin nyt lääkityksiä, hän näytti hyvin heikolta eikä näyttänyt huomanneen mitään metelistä ulkona. Hän vaipui taas levollisen näköisesti vuoteelleen ja nukkui. Anna oli hyvin hädissänsä ja kysyi tuontuostakin välskäriltä mitä hän ajatteli sairaasta. "Ei ole vaaraa, heikkous tulee veren tappiosta ja hourauksen syy on vähäinen haavakuume.
»Nyt saat hyvän ryypyn järnestestamenttia», sanoi Priita muutamana päivänä, kun taas oli eräältä emännältä saanut noita »hyviä lääkityksiä.» »Jos ei se auta, niin ei mikään auta», vakuutti hän vielä, mutta Leenan polte aina vain yltyi. Priita oli taas poissa Pöyhkeälässä eräänä päivänä, jolloin Leena oli kovin huono. Leena houraili ja sanoi tulevansa terveeksi, jos vain saisi maitoa juoda.
Mökin akka, jota tavallisesti kutsuttiin Mökki-Priitaksi, läksi Pöyhkeälään työhön ja lupasi illalla tulla matkustavaisia katsomaan. Ilta tuli ja vielä toinen, mutta Leena huononi vain, vaikka Priitakin haki lääkityksiä, mitä maalla parahinta on.
Koko garnisoni ottaa lääkityksiä huomenna aamulla, minä olen suosijoitteni kautta saanut sen asian urakalla. Päättäkää siis itse, kuinka vähän aikaa minulla on menettää! Tuletteko, herra, hiukan huoneesenne? BARTHOLO. Ei, herra ei tule ensinkään huoneesensa. No! mutta... Mikä estää partaani tässä ajamasta? Te olette siivotapainen! Ja miks'ei minun huoneessani? BARTHOLO. Sinä suutut!
"Minä tahdon ruveta lääkäriksesi", sanoi eversti, "ja koska jo näen arveluttavia kivun oireita, määrään sinulle..." "Kiitän nöyrimmästi, isä hyvä! mutta vielä en ole vaarassa sen vakuutan! Sitä paitsi minä kovin pelkään lääkityksiä". Eversti oli vaiti. Armo huokasi. Julia vilkasi veitikkamaisesti minuun. Vaunut seisattuivat, ja me olimme perillä. Ilta olikin jo joutunut myöhän-puoliseksi.