United States or Belgium ? Vote for the TOP Country of the Week !
Lydonin katse on kuin ilveksen!» Klodius päästi hampaittensa raosta. »Haa, Klodius! Näitkö tuota! Miehesi horjuu! Toinen isku hän kaatuu hän kaatuu!» »Maa hänet nielköön. Hän on jälleen jaloillaan, mutta verta valuu hänen kasvoistaan.» »Ukkonen ja salama! Lydon voittaa. Katso, kuinka hän ahdistaa vihollistaan! Tuo isku ohimolle olisi häränkin nutistanut! Hän on voittanut Tetraideen.
Lydonin iäkäs isä ei ollut voinut, huolimatta kristillisestä kammostaan tällaista näytelmää kohtaan voittaa kiusausta tulla lähempää katsomaan, minkälaiseksi hänen kohtalonsa muodostuisi. Keskellä outoa hurjan kiihkon täyttämää rahvasta istuen vanhus ei nähnyt, ei kuullut mitään muuta kuin sen, mikä koski hänen kelpo poikaansa.
Hän oli uskaltanut vedon Lydonin, gladiaattorin hyväksi; minun täytyy nyt tehdä aivan uudet taulukot. Vale!» Klodius jätti hitaan Diomedeen vaeltamaan kotiaan kohden ja kulki itse eteenpäin hyräillen itsekseen kreikkalaista laulua ja täyttäen yöilman hienoilla tuoksuilla, joita levisi hänen lumivalkeista vaatteistaan ja aaltoilevista kiharoistaan.
»Rukoilen», vanhus vastasi rauhallisemmin ja toivovammin kuin tähän asti. »Rukoilet! Mitä loruja! Se aika on mennyt, jolloinka jumalat ihmeillä auttoivat ihmistä. Haa! Jupiter! Sepä isku! Kylkesi! kylkesi! Varo kylkeäsi, Lydon!» Suonenvedontapainen jännitys oli vallannut katselijajoukon. Eumolpus oli voimakkaalla iskulla tavannut Lydonin kypärään, ja tämä lysähti polvelleen.
Olen Tetraideen puolesta lyönyt vetoja 100 sestertian arvosta. Haha! Hän on jälleen iskenyt. Tuo oli taitava lyönti, se on murskannut Lydonin olkapään. Paremmin Tetraides, paremmin!» »Mutta eipä Lydonkaan ole masentunut. Polluks avita! kuinka hyvin hän ottelee. Kas, kuinka taitavasti hän välttää noita moukarimaisia nyrkkejä hypähtäen sinne tänne kaarrellen vihollisensa ympäri. Ah, Lydon parka!
Kun Lydonin ja Tetraideen välinen ottelu oli vaarattomampaa kuin muut kamppailut ja kun he siirtyivät arenan keskelle, jäivät muut aivankuin yhteisestä sopimuksesta paikoilleen nähdäkseen, kuinka tämä taistelu ratkeisi ja odottaakseen, että kestuksen jälkeen otettaisiin esille tuhoavammat aseet, jolloin hekin alottaisivat taistelun.
Kansan kiihtymys oli nyt korkeimmillaan. Eumolpus oli aluksi saanut sen suosion osakseen; mutta Lydonin sirous ja hänen taitavasti osattu vetoamisensa Pompeijin lanistan kunniaan oli kohottanut hänen arvoaan ja suosiotaan suunnattomasti.
»Ei kelpaa!» gladiaattorit huusivat, »yksi yhtä vastaan!» ja ympäröiden Lydonin ja vaimon he erottivat huvittavan isäntämme hänen miellyttävästä vieraastaan. Mutta tuntien asemansa nolouden ja koetettuaan turhaan vapautua naisen otteesta Lydon vihdoin vei käden vyölleen ja tempasi sieltä lyhyen puukon.
Ja mitä häneltä lihavuutta puuttuikin, sen korvasi hänen nopeutensa ja alotekykynsä; ja hänen päättäväisten kasvojensa ylväs hymy, joka oli vastakohtana hänen vihollisensa tylsälle välinpitämättömyydelle, antoi uutta vakuutusta niille, jotka olivat hänen puolellaan ja toivoivat hänen voittavan; ja huolimatta heidän ruumiinkokonsa näennäisestä eroavaisuudesta kaikuivat joukon huudot yhtä paljon Lydonin kuin Tetraideen puolesta.
Näiden joukossa herättivät Roomasta vuokratut kaksi gladiaattoria suurinta ihmettelyä; lähinnä heitä ihailtiin enimmin Lydonin siroa taistelutapaa. Tätä valetaistelua kesti korkeintaan tunnin; eikä se herättänyt suurta innostusta paitsi niissä arenataistelujen erikoistuntijoissa, jotka puhdasta taidetta pitivät raakaa ponnistelua nautittavampana.