United States or Turkey ? Vote for the TOP Country of the Week !
Oi, mikä onni!» Nydia saneli miltei itsekseen. »Saat, lapsi kulta, saat. Ja raskain työsi tästä lähtien on laulaa kreikkalaisia lauluja Pompeijin ihanimmalle naiselle.» Tyttö hypähti, hänen äsken niin iloiset piirteensä synkkenivät, hän huokasi syvään ja tarttuen pelastajansa käteen hän virkkoi: »Minä arvelin pääseväni kanssasi sinun taloosi.» »Niin käykin nyt. Tule, me hukkaamme aikaa!»
Pompeijin asutumpien talojen malliin halli jakaantui tästä kahteen siipeen eli käytävään, joiden pituus säkkipimeässä, lampun heikossa, lepattavassa valossa näytti aivan loppumattomalta. Ystävämme painuivat oikeankäden aulaan.
Hurjien amfiteatterijuhlien edellinen yö oli hitaasti kulunut, ja Pompeijin viimeisen päivän aamuhämärä koitti! Ilma oli ihmeteltävän tyyni ja kylmähkö; kevyt harsomainen sumu kattoi laajan Kampanian kukkulat ja pellot.
Sotisankari tuli nyt naisten pariin. »Olen aina rauhaan tyytyväinen», hän sanoi, »kun näen niin paljon kauniita kasvoja edessäni.» »Oh! Te sankarit osaatte alati imarrella», Fulvia vastasi kiiruhtaen omaksumaan kohteliaisuuden vain itselleen. Olen yksinkertainen soturi kuten sotilaan tulee ollakin.» »Mitä pidät Pompeijin naisista?» Julia kysyi. »Venus avita, ne ovat suloisia!
Tuossa tulee Pompeijin kaikkein kauniimpia, vanhan Diomedeen tytär, rikas Julia», Klodius virkkoi nähdessään erään nuoren, huntupeitteisen naisen kahden orjattaren saattamana lähestyvän kylpylän tiellä. »Ihana Julia, me tervehdimme sinua», Klodius sanoi.
Hän sanoi hyvästit luvaten häntä tästä lähin paremmin suojella ja käydä häntä joka päivä tapaamassa. Tuskin oli hänen varjonsa hävinnyt kun naisellinen ylpeys hänen sukupuolensa puolustusase jätti Arbakeen valitsemaan uhrilampaan ja nöyryytetty Ione ratkesi kyyneltulvaan. Pompeijin kultaisen nuorison iloista elämää. Pienoiskuva roomalaisesta kylpylästä.
Kerran vielä juotiin Glaukuksen ja Tiituksen kunniaksi viimeinen ruokaluku lausuttiin tultiin portaat alas kuljettiin valaistun atriumin kautta ja sivuutettuaan onnellisesti kynnyksen eteen muovaillun koiran olivat he Pompeijin vilkkailla ja sorisevilla kaduilla juuri laskeneen kuun hämärässä.
Iloisten toverien sääli onnetonta kumppaniaan kohtaan. Vankila ja sen asukkaat. Pitkälle oli jo kulunut kolmas ja viimeinen kuulustelupäivä. Muutamia tunteja myöhemmin istunnon loputtua ja kun päätöstuomio oli tehty, kokoontui huomattava joukko Pompeijin ylhäistä nuorisoa Lepiduksen ylelliseen taloon. »Glaukus siis kielsi rikoksensa viimeiseen saakka?» Klodius kysyi.
»Isis tuntuu olevan Pompeijin mielijumalatar», Glaukus sanoi. »Niin on», Pansa vastasi. »Hän on juuri nyt erikoisessa suosiossa. Hänen kuvapatsaansa on lausunut mitä merkillisimpiä ennustuksia. En ole taikauskoinen, mutta tunnustan usein käyttäneeni sen apua virkatoimissani.
Siitä syystä he tulevat aina minun talooni, he tietävät minun luotani löytävänsä Pompeijin parhaat taistelijat meidän seuramme on, jumalten kiitos, hyvässä huudossa.» »Niinpä niinkin», Burbo virkkoi juoden viinimaljakosta tai pikemminkin ämpäristä, »mies sellainen kuin minä, joka olen laakereita niittänyt, voi koota ympärilleen vain kelpopoikia.