United States or Marshall Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !


Mutta silloin täytyi hänellä olla tukenaan arvostamansa seurapiirin ehdoton enemmistö. Yhteiskunnan täytyi ensin omalla esimerkillään näyttää se hyväksi ja oikeaksi. Sitten hän oli kyllä valmis kuuliaisena yksilönä tuota esimerkkiä seuraamaan. Hän olikin monessa suhteessa muuttanut tapaansa.

Olisipa tosiaankin paikallaan, jos joku pitäjään tytöistä voisi ruveta häätämään Gunhilda Niilon tytärtä. Ja nyt oli poika ihan varmaan hänen omansa. Miten voitetun näköisenä ja suijistuneena Bård olikaan nähdessään Gunhildan; miten nöyrästi hän pyysikään, ja miten kuuliaisena hän antautuikaan hänelle!

Tämä tapahtui silloin, kun minä kuuliaisena sinun tahdollesi koetin muuttaa sydämeni yhdessä pukuni kanssa osoittaakseni sinulle, että sinä yksin olit herra minun ruumiini niinkuin sielunikin. Mitään muuta en minä sinulta etsinyt, jumala sen tietää, kuin sinua itseäsi » ANNA: Jumala sen tietää: »Sinua yksin minä halasin, en sitä, mikä sinun omaasi oli.

Hän meni myös matami Manonin kanssa pater Jeromen luo vihkimisestä puhumaan ja teroitti hänen mieleensä, että hän vakaasti ja visusti puhuisi Mariettalle hänen velvollisuuksistaan kuuliaisena lapsena täyttää äitinsä tahto eikä vastustella vihkimistä. Vanha, hurskas sielunpaimen lupasikin tehdä niin, vaikk'ei hän ollut kuullut puoliakaan siitä, mitä hänen korvaansa oli huudettu.

Semmoinen ihminen syntyy, aivan säännöllisellä tavalla, ilman tähdistä-ennustusta, kasvaa pianon-soittajaksi tulematta, suorittaa kunnialla koulunkäyntinsä, ja kun hän on kaikki oppinut, tulee hän kotiin vanhempiensa tykö ja asuu heidän luonansa kuuliaisena poikana.

Nöyränä ja kuuliaisena noudatti rovasti itse vaimonsa määräyksiä miettien mielessään mitä miettikään näistä muuttuneista olosuhteista. Mutta Eevi ei isänsä tavoin hiljaisena mukautunut oloihin. Hän ikävöi Soinamoa yöt päivät ja tälle ikävälleen antautui hän hillitsemättömästi.

Mutta älkää panko pahaksi, jos muistutan, että minä, joka olen Graham-suvun nuoremman haaran päämies, olen nähnyt kirjoissa mainituksi ja tuntenut muutaman Menteithin kreivin, joka olisi katsonut itselleen alennukseksi olla Montrosen kreivin kuuliaisena oppipoikana valtiollisten mielipiteitten puolesta taikka hänen komentonsa alaisena sodassa

Hän näki pyövelin renkineen varustautuvan, Svenoniuksen käskylle kuuliaisena, hyökkäämään hänen päällensä ... hän näki Inkerin tointuvan horroksistaan ja kauhistuneena tuijottavan eteensä ... hän tunsi Ellin taas kiertävän kätensä hänen vyötäistensä ympäri ... ja ylt'ympärillään hän kuuli kauhun tahi riemun rääkynää vaikeata oli erottaa, kumpaako onnettomain kidutettavien joukosta, jotka yhdessä mylläkässä toisen papin ja vanhojen, todistajina saapuvilla olevien lautamiesten kera vetäytyivät sakastin seinävieriin.

Niinä aikoina ei hänen mieleensä ollut juuri juolahtanut, että hänen miehensä oli luonut, hänen omiin syntyperäisiin kotioloihinsa verraten, aivan ruhtinaallisen kodin hänelle, yhtä vähän kuin sekään, että hän kihlautuessaan oli ollut vähintään yhtä väsynyt opettajatartoimeensa kuin nyt kuuliaisena aviovaimona elämään. Hän katsoi vain uhrautuneensa, vain tuhrautuneensa tuon miehen vuoksi.

Eikähän ihmisellä ole kuin yksi pää, luulisi silloin osaavan päättää jonne kunne päin. En minä nyt ymmärrä, enkä joudakaan. Isäntä mahtaa jo kaivata. Kovin sinä olet ruvennut tuon isännän käskyille kuuliaiseksi. Pitää olla kuuliaisena, kun rahaa on ansaittavana. Ei kovin kuuliaisena kannata rahallekaan olla. Nuorena ollessa ansaita pitää, päätti vain Hintti.