United States or Niger ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Tutkikaamme vielä tätä asiaa, ennenkuin mitään päätämme; sillä se on aivan tärkeä eteen-ottaminen. Meidän pitää keskusteleman lasten kanssa ja kuulla heidän ajatuksensa asiassa, koska se pääasiallisesti liikuttaa heitä. Jos heillä on vähäkin tätä vastaan, niin jäämme tänne ja kulutamme aikamme miten paraiten taidamme; sillä tässä asiassa saavat tehdä mitä paraaksi katsovat."

Tuo Kronstadt jolla on niin komea basso ottaa aina semmoisen asennon, kuin laulaisi syvästä kellarista! Lempo soikoon! Kellari on kyllä syvä vaan meillä pitää olla valoa! Katsokaapa minua: tulen kotiin ihan nääntyneenä puoskaroimisesta harvoin näen ainoatakaan tervettä ja järkevää ihmistä. Me kulutamme voimamme loppuun niin tekin kulutatte mutta juuri siksihän minä teistä pidän.

Jos nyt vanhemmat tulevat, mitä he vainen ajattelevatkaan? Emma, tehkäämme sovinto! Sovinto? ALFRED. On hassua meiltä, että tällä tavalla kulutamme kauniin aamumme. Nytkö vasta sen huomaat? ALFRED. Niinpä vainen, lähestyn sinua ensiksi. Olkaamme ystäviä. Että noin voit kiusata minua! Ja nyt sanot sinä minun tähteni nuo sanat? Miten? Sinä vaadit vielä...? ALFRED. Sanotko siis? Mutta, Alfred...

Sitä varten, että voisimme näitä runsaasti palkita, vähennämme ulkonaisten sotajoukkojen lukumäärää. Mitä hyötyä meille siitä, jos legionillamme suojelemme vieraita maita ja kulutamme Roman kultaa raudaksi? Mitä meitä hyödyttää antaa ulkonaisille päälliköille tilaisuutta nostaa kapinaa meitä vastaan?

Ma iso-isän sananpartta käytän: Saan katsella, kun valkeata näytän. Se pila sopii nyt; ma muass' olen. MERCUTIO. Muassa, mies! yövartijan on käsky. Jos muass' olet, autamme sun tuosta, Suo anteeks, lemmenmuasta, joss' istut Sa korviasi myöten kiinni. Tulkaa! Näin päivää valaisemme. ROMEO. Emme suinkaan. MERCUTIO. Ma tarkoitan: näin jouten valkeitamme, Kuin tulta päivällä me kulutamme.

Otammeko vastaan vieraamme kodikkaan vieraanvaraisesti ja vapaasti? Saatuamme hänet vierashuoneeseen istumaan, rupeamme suuriin päivällis- tai illallispuuhiin, kuten olisi taloon tullut suurikin herkkusuu. Näihin ruokahommiin sekä astiain pesuun kulutamme suurimman osan siitä ajasta, jonka vieras meillä viettää, sillä tahdomme näyttää hänelle, mitä voimme saada aikaan. Mikä hyödytön ja turha työ!

"Mutta siitähän tulee vallan oivallinen huvi", sanoin minä. "Aivan niin; uskonnollinen huvi, ymmärrättekö?" kysyi Alice. "Niin, minkätähden emme voisi yhtä yötä valvoa kirkkoa koristaissamme, yhtähyvin kuin kulutamme monta yötä tansseissa?" sanoi Eva. "Ida sanoo kumpaistakin hulluudeksi, sillä hän oikein kiihkoaa sen perään, että ihmiset hoitaisivat terveyttänsä".

Siis iltamme nyt kulutamme, Kuin ystävät rakkahat, Ja olemme uskovinamme, Ett' oomme me tuttavat! Hullu Sanna. Tuoll' luona jylhäin petäjäin On mökki matalainen, Siell' asui vielä äskettäin Kyyryinen vanha nainen. Hänt' etäiset ja tuttavat "Hulluksi Sannaks" sanoivat.