United States or Romania ? Vote for the TOP Country of the Week !
Oskari luuli kuulleensa väärin ja katseli hämmästyneenä sitä nuorta leskeä, joka ihastuttavimmilla silmäyksillänsä katseli häntä. "Meidän tulee siis yhdessä neuvoin ostaa sulhaisen lahjoja. Käykäämme siis ensin kultasepän luokse tilaamaan hopeisia puentoon kuuluvia kapineita." "Suokaat anteeksi, tätini, kuulinko oikein, onko majori kosinut Josefinaa?"
Kelloseppä katseli sitä kauan aikaa, milloin ihaillen vilkkaita lapsen kasvoja, milloin todellisella mielihyvällä tarkastellen erittäin sirotekoista kultakehystä. Tämä on hienoa työtä, virkkoi hän ihastuksella. Kenen kultasepän hyvänsä kannattaisi olla ylpeä tällaisesta teoksesta. Sinähän aina tahdoit myödä sen, virkkoi vanha rouva pisteliäästi. Sinussa on niin vähän sydäntä.
Ja niin läksi Erkki ja Katri astumaan samoja jälkiään. Vaan Jussi erosi Erkistä ja Katrista omille teilleen, läksi astumaan toisanne päin. Kiiltävä sormus oli Katrin vasemman käden nimettömässä kun hän Erkin jälestä tuli kultasepän puodista, mistä olivat jo kerran ennen käyneet kysymässä sormuksen hintaa.
Senjälkeen mitä tapahtui kultasepän luona, alkoi kauhea sieluntaistelu, jonka eri asteita en nyt voi sinulle kuvata. Mutta varmaa on, etten saavuttanut tasapainoa ja rauhaa, ennenkuin katseeni kiintyi Vapahtajaan ja hänen rakkauteensa.
Hän oli oikea ilo tuolle muutoin onnettomalle kodille; hänestä säteili rauhaa ja luottamusta perheen pimeimpinäkin päivinä. Hänen ylistys-laulunsa kajahteli kautta epäilystenkin sumun. Kaksi seuraavaa poikasta oli nuoria herroja: toinen jo kultasepän opissa Kanaarilinnulla ja toinen haukkain kadetti-koulussa.
Tai oikeammin niinkuin nyt arvostelen asiaa en minä itse, vaan Jumala johti askeleeni, jotta minä sen vähäpätöisen seikan kautta, joka oli tapahtuva, saisin ilmoituksen ja persoonallisen kokemuksen niistä suhteista, joita tähän asti olin tajunnut ainoastaan epäselvästi. Menin siis minulle aivan tuntemattoman kultasepän luo.
Puolisten syötyä lähdettiin taas kävelemään ostoksille. Kävellessä tultiin kultasepän luo, niin Erkki sanoi Katrille: »tulehan tänne Katri». Molemmat sitten menivät puotiin ja Jussi odotti ulkona.
Minulla ei tosin ollut rahaa lunastaa herra Klugen vakuutustodistusta, mutta minulla oli vielä muutamia mummovainajani kalliista koruista. Minä riensin kultasepän luokse, möin vanhat tavarani ja sain siten kahta vertaa enemmän rahaa, kuin tarvitsin todisteen maksuun. Että juuri käytin ne siihen tarkoitukseen, tarvinnee minun tuskin mainita.
«Mitäpä niistä, jos he hirttivät tahi polttivat itsensä, paholaisen he olivat. Hän kyllä ne muutenkin olisi korjannut«, ärjäsi ukko. «Mutta miten on kultasepän ja suutari Stenströmin laita; paloikohan heiltä kaikki? Kas tuossa tulee parooni ja ulkomaalainen kamarista. Vai niin! Talolan vaari juttelee heille, luulen, vääpelin kuolemasta. Kukahan hänetkin saa periä? Saakohan Talola kaikki?«
Jos olisin menetellyt viisaasti, olisin mennyt tutun kultasepän luo ja aivan tyynesti sanonut, että eräs ystävistäni oli antanut minulle toimeksi myydä tämän sormuksen. Siten minulla ei olisi ollut mitään vastusta sormuksen myymisestä. Mutta onneksi en menetellyt "viisaasti", vaan seurasin naisellista vaistoani.