United States or Iraq ? Vote for the TOP Country of the Week !
Katilinan salaliitto. Idästä nousi uhkaavia vaaran pilviä. Merirosvot, joiden paraina turvapaikkoina olivat Kreta ja Kilikia, hävittivät peljättävällä voimalla kaikkia Välimeren rantamaita ja Mitridates alkoi taas Roomaa vastaan laveanlaatuisen sodan. Merirosvoja vastaan oli jo moni roomalainen päällikkö taistellut ilman ratkasevaa voittoa.
Siks anoin, että tiedon yhtä runsaan hän antais kuin jo antoi tiedonhalun. »Keskellä merta maa on autioitu», hän puhui, »Kreta nimeltään, min päämies syytöntä vielä johti ihmiskuntaa. On siellä vuori, muinoin virkistämä purojen, puiden, nimeltänsä Ida; nyt autio kuin jäännös entis-ajan. Kehdoksi varmaksi sen Rea kerran valitsi pojalleen, ja kätkeäkseen tuon itkut, käski huutaa, laulaa, soittaa.
Mikä vanhempaisi nimi on? kysyin minä. Tyttö katseli minuun ihmetteleväisesti ja vastasi: Ei minulla ole vanhempia. Ovatko kuolleet? Ei, Kreta sanoo ettei minulla ole koskaan ollutkaan, ei minulla ole ketään, kun välittäisi minusta ja nyt he ovat sanoneet että he myyvät minun tuolle mustalle miehelle, jolla on suuri joukko rumia eläimiä. Kuinka vanha olet? Täytin kahdeksan vuotta 1 p. Toukokuuta.
Valtakunnan suurimpia maakuntia oli Syria, johon Palestinakin kuului. Rikas, ylellinen Antiokia, keisarikunnan kolmas kaupunki, oli Syrian maaherran asuinpaikkana, ja Jerusalem, kuulumatta suurimpain kaupunkien lukuun, oli kuitenkin tärkeä paikka. Kreta oli yhdessä Kyrenen kanssa eri maakuntana.
Kreta- ja Rodos-saarilla oli foinikialaisilla myöskin ikivanhoja uutisasuntoja. Vähä-Aasian etelärannalla olevaa Tarsos-kaupunkia sanotaan foinikialaisten perustamaksi. Aikaisin oli foinikialaisilla luja jalansija monellakin Arkipelagin saarella, vaikka he sittemmin niistä luopuivat, kun kreikkalaiset alkoivat kilpailla heidän kanssansa.
Siks anoin, että tiedon yhtä runsaan hän antais kuin jo antoi tiedonhalun. »Keskellä merta maa on autioitu», hän puhui, »Kreta nimeltään, min päämies syytöntä vielä johti ihmiskuntaa. On siellä vuori, muinoin virkistämä purojen, puiden, nimeltänsä Ida; nyt autio kuin jäännös entis-ajan. Kehdoksi varmaksi sen Rea kerran valitsi pojalleen, ja kätkeäkseen tuon itkut, käski huutaa, laulaa, soittaa.
Minä puhuttelin häntä, kysyen: Minkätähden itket? Hän nosti päätään ja vastasi: Minun on nälkä, mutta en arvaa mennä kotiin. Mikset? Kas, he aikovat myydä minut, on Kreta sanonut. Lapsi katseli pelästyneenä ympärilleen. Nyt vasta tutkin likemmin hänen kasvojansa ja hämmästyn niiden kauneutta. Minusta tuntui kuin olisin ennen nähnyt nuo kasvot; mutta missä? sitä en saanut päähäni.