United States or Greece ? Vote for the TOP Country of the Week !
EEVA. Se on tuossa kopassa pylvään juurella. Onnen herran korea kukko. Tuotiin äsken Rantalasta. VARJAKKA. Hän lähti eilen illalla kovalla touhulla Rantalasta ostamaan koreaa kukkoa. Minä luulin, että hän vain sanoi sen syyksi lähteäkseen sinun jälkeesi. Mitähän se aikoo tuolla? EEVA. Hän kosiessaan minua kuvaili minulle loisteliasta elämää.
Ja vaikka myönnettiinkin, että hän nöyrästi kosiessaan ylhäisien suosiota, oli sovittanut osan vanhasta synnistään, niin ei likimainkaan oltu vakuutettu, että hän nyt oli saavuttanut sen syvän vakuutuksen kaiken olemassa olevan edullisuudesta, joka suurten tukkukauppiaspäivällisten vieraalla tulee olla.
Ihan hän kertoi esimerkin itsestänsä, siitä, miten häntä oli ukkonsa aikoinaan, nuorena, silloin kosiessaan istuttanut ja hyväillyt. Hän touhusi ja vannoi: Totta puhun... Että istutti ja hyväili... Ja kuin vielä hyväili?... Ihan väkisin istutti sängyn reunalle. A-aaannushka!... Simpukkaiseni sinä... Eh!
"Hän ei tuntenut minua eikä sinua, nähdessään minut setäni luona, eikä tietänyt olitko köyhä vai tikas, kosiessaan minua. Ja jos kysyt ihmisiltä, jotka tuntevat häntä ja hänen isäänsä, niin saatpa kuulla että ovat kunnioitettavia miehiä, jotka työtä tekevät niin paljon kuin vaan jaksavat eivätkä tee vääryyttä kenellekään".
Tai ihannekuvaksi, miten sitä vain tahtoo nimittää. Sitä hän tavoitteli Ainoa ja Pohjolan tytärtä kosiessaan, sen äänen hän kuuli myöskin Tuonen tytön suulla kuoleman virran yli huhuilevan. Ja sen rikoksen hän myönsi tehneensä, rikoksen Pyhää Henkeä vastaan, silloin kuin Poika puoli-öinen kerran syytti kaiken kansan edessä hänen tuhmasti tuominneen. Se syytös sattui sydänalaan.
Vasta kun Pohjan tyttöä kosiessaan Lemminkäinen saa kaikenlaisia esteitä voittaakseen, joihin ei paljas huimapäinen väkivalta tepsi, ja kaikenlaisia ansiotöitä suorittaakseen, vasta silloin hän vähitellen vapautuu itsekkyydestään ja itserakkaudestaan ja alkaa ymmärtää, mitä rakkaus on.
No niin, minä olen vihdoinkin ottanut sen suuren askeleen, rohkaissut mieleni ja sitoutunut morsiameen minäkin!" Saara mutisti suutaan ja keikautti halveksivaisesti päätään; Lind oli puhunut niin laveasti ikuisista tunteistaan kosiessaan häntä!