United States or Belarus ? Vote for the TOP Country of the Week !


Minä olen syyttä ajanut pois oman lapseni, joka ei vielä kertaakaan ole tehnyt vastenmielisesti kohtaani, paitsi molemmissa naimisissaan, joissa kumminkin hän oli oikeassa ja minä väärässä, vaikka minä hänen ajoin armotta tyhjään avaraan maailmaan.

Joko lienee sydämesi kylmennyt ja rakkautesi sammunut kohtaani? ei, ei, ne ajatukset eivät saa mielessäni päästä valtaan, sillä minä tekisin kovin väärin silloin sinua kohtaan, jos ma semmoisia sinusta ajatteleisin minä tunnen sinun. "Täällä on kaikki liikkeellä.

Mutta Arnold ei häntä kuullut. Verner, mistä hakija sinut löysi, kun näin pian jouduit kotiin, kuule, mistä? Mikä hakija? huudahti Arnold vihdoin kiihtyneenä. Minähän lähetin sinua noutamaan ja ilmoittamaan... Minua noutamaan? Niin, ja ilm... Sinä siis vakoilet minua, huusi Arnold, siksipä oletkin taas noin kylmäkiskoinen kohtaani.

Niin kauan kuin elämäni oli ulkopuolisestikaan nuhteeton, rakasti lapsi meitä molempia yhtä hellällä rakkaudella; mutta kun pieni Kerttu alkoi nähdä, että olin usein juowuksissa, ja ymmärtää, että se oli pahaa, wierausi hänestä lapsellinen rakkaus kohtaani ja sijaan jäi häneen wain orjallinen pelko. Hän otti aikaisin osaa äitinsä suruun ja pysyi minulle mykkänä ja pelkääwäisnä.

Josefina vaalistui ja vapisi niin ettei päässyt irti majorin syleilyksistä, vaan hän päästi häntä, kun ei saanut mitään vastausta, ja sanoi: "Jos kysymykseni on pelästyttänyt sinua, rakastettuni, niin toivon kuitenkin, ettes pyyntöäni kiellä." Josefina oli jo vähän päässyt hämmästyksestänsä ja sanoi: "Minä olen kiitollinen hyvyydestänne kohtaani, vaan minä olen jo kihlattu Oskarin kanssa."

Yhä vielä minä katselin kauhuni esinettä voimatta liikkua paikaltani; mutta minä aloin saada ajatuskykyni takaisin ja käsitin oitis koko murhayrityksen kohtaani kamalassa alastomuudessaan. Kahviini oli sekoitettu jotakin ja sekoitus oli tehty liian väkeväksi. Minä olin pelastunut tukehduttamisesta siksi, että olin saanut liian paljo jotakin unettavaa ainetta.

"Saada niitä siirretyksi puolen neljänneksen tuumaa likemmäksi aivenia", lausui Miss Mowcher. "Me voimme tehdä sen parissa viikossa". "Ei, minä kiitän teitä. Ei tätä nykyä". "No mutta rahtu vaan", ahdisti hän. "Eikö sitäkään? Laskekaamme edes perusta poskiparralle. Noh!" Minä en voinut olla punehtumatta, kun kielsin, sillä minä tunsin, että nyt koskimme minun arkaa kohtaani.