United States or Mauritius ? Vote for the TOP Country of the Week !


Silloin seisoo siellä ylpeä taistelija, jonka kaikki jäntereet ovat jännitettyinä odottavaan huutoon. Hän seisoo ja odottaa kärsimätöinnä, kunnes joku huomaa tuon yllyttävän kiljunnan ja vastaa siihen. Nyt astuvat molemmat ääntä kohden, kunnes toisensa kohtaavat. Nyt koitetaan! Jos ihmisiä on läheisyydessä, otetaan ne palkintotuomareiksi. Se ei ole lasten leikkiä, mikä nyt alkaa.

"Ole varoillasi!" huusi nuorukainen hänen jälkeensä ja juoksi rinnettä alas. "Kaikkia vielä!" huudahti Olina vihaisesti ja joudutti edelleen porsasta kepillä, jotta se päästi hurjan kiljunnan ja ryntäsi suoraan jokeen vetäen Olinan mukanaan. Ja siinä se ui aika kyytiä virtaa alas ja veti Olinaa jälessään kuin vedenpinnalla ajelevaa katajapensasta.

He astuivat Linuksen taloon, mutta kuulivat leijonain kiljunnan kaupungilla yltymistään yltyvän. NELJ

Ja naurun uudestaan remahtaessa, vedettiin ikkuna kiinni. "Malttakaa!" kylänvanhin murisi näyttäen nyrkkiänsä, "malttakaa! saattepa vielä kokea, että meillä on härkiäkin. Kavahtakaa niiden sarvia!" Starck odotti neljänneksen tuntia, ja antoi sitten kuulua merikotkan kiljunnan. Pari minuuttia kului. Sitten epäselvää kahinaa, ikäänkuin tuulen tohinaa pensastossa, alkoi kuulua laaksosta.

Hän sisään sysätähän, pedon kiljunnan hän kuulee, tuntee kasvoillansa kalman henkäyksen, silloin, katso: Silmäin side laukee ja hän näkee, mit' ei kenkään nähnyt eikä nähdä sopis kuolevaisen.

Tappelun aikana laulavat nämä mies- ja naispuoliset velhot loihtulaulujaan ja pitävät ylhäällä loihtimis-aineitaan vihollisten edessä, sill'aikaa kun ne, jotka kantavat piikivillä täytettyjä kurpitsia, nostavat hirvittävän kiljunnan. Mtesa ja hänen sotajoukkonsa astuivat esiin täydessä sotavarustuksessa, ja etevimmillä hänen miehistään oli viittoina komeita leopardinnahkoja.

Mutta veli Starck sanoi: "Jo kyllin tästä! Kukin on saava osansa; olkaa huoleti. Te yhdytte meihin niinpian kuin kuulette minun merkkini, merikotkan kiljunnan. Rientäkää. Kaikki rippuu vikkelyydestä. Menkää!" Sitten, vaihdettuaan pari sanaa nuoren Berniläisen päällikön kanssa, hän alkoi muiden etupäässä kiivetä mäkeä ylös.

Stefanus lepäsi edelleen polvillaan kädet kohotettuina taivasta kohti, ja hänen kasvonsa loistivat yhä enemmän kirkastetusta valosta. Nyt päästivät lähinnä seisovat jälleen hurjan kiljunnan, joka yhä eneni kansan läpi kulkiessaan. Kivi toisensa perästä tuli suhisten joka taholta, ja raivoisat huudot: "Alas häpäisijä, kuolema pilkkaajalle!" kaikuivat hälisevän temmellyksen yli.

Eivät he enää pelkää Caesarin häijyyttä ja hurjuutta, heidän silmissään on hän lakannut olemasta elämän ja kuoleman herra. Kerran auringon laskettua kuulivat he jalopeurojen ja muiden villien petojen kiljunnan etäisistä vivarioista. Ennen olivat äänet pahoina enteinä kauhistuttaneet Vinitiusta. Nyt he vain hymyillen katselivat toisiinsa ja nostivat silmänsä illan ruskoja kohti.