United States or South Sudan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun en hetken aikaan kyennyt mitään virkkamaan, kietoutuivat kädet vielä lujemmin kaulaani ja puoleksi itkien, puoleksi nauraen kuiskasi sama värisevä ääni: »Tapani, etkö sinä taaskaan minua tunne, vaikka minä olen naisen vaatteissakin?» Nyt oli minun vuoroni kietoa käteni rinnoilleni nojaavan solakan naisvartalon ympäri ja pimeässä etsivät huulemme intohimoisesti toisiaan.
Tässä liitossa ei rakkaus ollut pienimpänäkään vaikuttimena; koko toimi oli niin rehellinen ja silminnähtävä arvon ja rahain vaihto, ett'ei kenenkään päähän olisi luullut pistävänkään kutsua tätä avioliittoa muuksi kuin kaupaksi. Mutta kuten tavallisesti tällaisissa tilaisuuksissa, kietoutuivat nytkin molemmat asianomaiset verkkoon, joka oli kudottu romanttisista valheista.
Olisin tahtonut ajaa kilpaa tuulen kanssa, jos olisin voinut. Yhä joutuisammin, joutuisammin aidat ja puut, sillat ja pysäyspaikat välähtelivät ohitse kylät katosivat samassa kuin olivat tulleet näkyviin lennätinlangat hyppelivät ylös ja alas ja kietoutuivat yhteen niin kauheaa vauhtia kävi kulkuni.
Ja yön syvyydestä tuli nyt esiin tuo kauan kätkössä, painuksissa ollut, tukahutettu siemen, se iti, sai juuria, rungon ja latvan, jonka tummat, häilyvät oksat kietoutuivat koko hänen olentonsa ympäri, niin, vieläpä ne kiertyivät sen rauhan ja onnen muistoonkin, jota hän kerran oli nauttinut.
Mikä lieneekin ollut syynä ainoastiko se, että nämät sanat muistuttivat hiljaista pyhäaikaa vai sekö, että ne muistuttivat Vapahtajan läsnäoloa sairasvuoteitten ääressä mutta tytön ahkerat sormet nyt lakkasivat nypläystyöstään ja kietoutuivat alas kumartuvan isän kaulaan. Kumpaisetkin, sekä isä että tytär, olivat hyvin herkkätunteiset, sen vieras helposti näki.
Sadekuuroja kulki niitä pitkin, ja raskaat, lyijynkarvaiset pilvet riippuivat maiseman päällä ja kietoutuivat harmaina kiehkuroina aavemaisten kukkulain ympäri. Vasemmalla olevasta alangosta kohosivat Baskerville Hallin molemmat kapeat tornit puiden yli puoleksi usvan peitossa.
Sen ympärillä oli lehtipuita, jotka neitsyeellisesti kietoutuivat vaaleanviheriään vaippaansa. Tämä on ihanaa! kuiskasi Rautio ja veti syvään henkeänsä.
He kietoutuivat toisiinsa he vaappuivat puoleen ja toiseen he liikkuivat ahtaan taistelukenttänsä päästä toiseen he kiljahtelivat vihasta ja kostonhalusta. He olivat nyt alttarin edessä nyt sen patsaan juurella, jonka äärellä taistelu oli alkanut. He päästivät toisensa irti hengähtääkseen. Arbakes nojasi kuvapatsaaseen, Glaukus siirtyi jonkun askelen päähän.
Hän kiersi ympäri hautarivin kykenemättömänä mitään ajattelemaan. Hänestä tuntui, kuin olisi hän takertunut vaskiseen verkkoon, jonka rihmat kietoutuivat yhä ahtaammalle hänen ympärilleen. »Taivaan herra», niin hän rukoili, »älä kosta minulle isän syntejä. Anna heidän levätä, näiden kuolleiden, minä en ole heitä murhannut.
Se oli Korsikan kuuluisaa tiheikköä, läpipääsemätöntä metsää, jossa kasvoi sekaisin tammea, katajaa, laakeripuuta, myrttiä, kanervaa ynnä kaikenlaisia muita puu- ja kasvilajeja, jotka kietoutuivat toisiinsa niin ja muodostivat vuorien kupeille semmoisen peitteen, että oli aivan mahdotonta siitä selviytyä. Heidän tuli nälkä.