United States or Georgia ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tiedettiin että sota oli tulossa, olihan siitä keskusteltu parasta aikaa koossa olevilla valtiopäivillä Tukholmassa, ja siellä ehkä oli säätyjen päätös jo tunnettukin, mutta Suomessa olivat vielä sekä ylhäiset että alhaiset epävarmassa levottomuudessa.
Siitä oli keskusteltu kaikkialla ja epäluulolla oli puhuttu sen salaperäisistä voimista. Jo olivat hurskaimmat vaimot sanoneet merkitsevästi, salaperäisinä: Saattepahan nähdä...! Saatte sen voiman nähdä, kun luoja kerran silmänne avaa!
Velkamiehet eivät siihen mennessä olleet vielä ilmaantuneet, koska tiesivät, että hän kohta tulisi täysi-ikäiseksi. Asiasta ei keskusteltu lainkaan. Tahdottiin lempeydellä voittaa hänet. Hänelle annettiin herkkuruokia, häntä vaalittiin ja hemmoiteltiin. Silloin oli kevätaika. Hänelle vuokrattiin, Jeannen pelosta huolimatta, purjevene Yport'issa, jotta hän mielinmäärin saisi purjehtia merellä.
Kun sitte oli keskusteltu niistä toimenpiteistä, joihin olisi ryhdyttävä syytettyjen pikaista vangitsemista varten, oli Svenoniuksella aikomuksena esittää syytöksensä nuorta vapaaherraa vastaan; mutta tuumiskellessaan mitenkä hän sen paraiten tekisi, viittasi laamanni häntä istumaan ja saattoi itse keskustelun papin toivomalle tolalle.
Kyllä minä suon sukulaiselleni Menteithille kaikkea hyvää; hartaampaa hyvänsuojaa ei hänellä saata olla; mutta hän on, se mun täytyy sanoa, liiaksi hätäillyt tässä asiassa. Allanin rakkaus neiti Annikkaan oli aivan hyvin tietty; enkä kumminkaan voi käsittää, miksi hänen oikeutensa tuon nuoren tytön kiitollisuuteen piti näin syrjään sysättämän, niin ettei siitä vähääkään keskusteltu ennakolta».
Kuin vanhemmat ja tytär pari tuntia myöhemmin kohtasivat toisensa illallispöydässä, ei kukaan heistä lausunut sanaakaan asiasta, josta tänä ehtoona oli niin kiivaasti keskusteltu. Kaikki näyttivät hyvin vakavilta, eikä kukaan puhunut paljon mitään. Rudolfia ei kuulu tulevan kotiin illalliselle tänä ehtoona, sanoi kapteeni. Ei, siltä näyttää, tuumasi rouva Ivarsson.
Ellen meni aina häntä vastaan-ottamaan, kun hänen opetus-tuutinsa siellä oli loppunut, ja silloin he tavallisesti kävelivät kankaalla tai talon mailla. Henrik puhui siitä, mitä oli keskusteltu papin kanssa. Hän oli ylimalkain taipunut hengellisyyteen puritanin tavalla.
Kun tavallisten tervehdysten perästä hiukan oli keskusteltu yleisistä asioista, lausui Pomponia: "Minun ei tarvitse kysyä, oletko sinä levoton puolisosi tähden. Minä tiedän hyvin, mitä semmoinen tuska maksaa, sillä, niinkuin tiedät, taisteli minunkin puolisoni heitä vastaan; mutta samalla kertaa, kallis ystäväni, arvelen, että on paljon toivoonkin syytä."
Kun enin iloisuus oli tyyntynyt, nousi raamimies Johansson, jota Daniel kauvan oli koetellut käännyttää, ja pyysi puheenvuoroa: "Minä en aijo pitää pitkiä puheita", sanoi hän sivellen partaansa, puhuen verkalleen ja pannen painon joka sanalle, "sillä minusta alkaa tuntua jo siltä kuin olisi keskusteltu tarpeeksi ja että nyt olisi aika ryhtyä toimeen.
Kun oikeen todenmukaisesti oli keskusteltu isän kanssa, tuli Iso-Sven tosiaankin siihen päätökseen, että hän suostui ottamaan Elsan poikansa vaimoksi ja että Iso-Sven itse piti menemän puhumaan Yrjön kanssa. Sven esitteli Yrjölle, että saada lähettää Elsaa kaupunkiin, johonkin oppilaitokseen, jossa hän oppisi kaikellaista, kun maisteri Svensonin vaimon täytyisi osata.