United States or Caribbean Netherlands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tiedon tästä Euroopaan tultua, ylistettiin hänen terävää järkeänsä, uskaliaisuuttaan ja tietojaan; häntä kutsuttiin suureksi keksijäksi, uuden maailman löytäjäksi.
Hyvin perehtyneenä tähtitieteessä ja fysiikassa, ovat he saavuttaneet niin ylhäisen käsityksen Jumalan olennosta ja ominaisuuksista, että he katsovat hurjuudeksi ruveta selittämään semmoista, joka selvinnähtävästi on heidän järkeänsä ylemmällä.
Ei kukaan ihminen voi syyttää järkeänsä siitä, että hänen muka on mahdotonta uskoa. Jokainen rehellinen ihminen tietää, jos kerran tulee näitä asioita ajatelleeksi, ettei hänen järkensä tässä asiassa tee mitään estettä. Jokainen voi uskoa, että noin kaksi tuhatta vuotta sitten eli ihminen, nimeltä Jeesus.
Eikä hän ikinä saanut enää jäistä järkeänsä, kuoli pois keralla talven, syöksyi veljenä vihurin sydämehen päivän pätsin, leimuhun Jumalan lemmen. Tuo tunsi Pimeän peikko sydämensä sylkähtävän, tarttui päähänsä rajusti: "Minne mieleni pakenet?" Tuop' oli Ukri tuhma ukko, herttua väkevän heimon, Aasian iki-aroilla, rannoilla rajattomilla.
Minun mielestäni olisi yhteiskunta siten järjestettävä, että itsenäisellä naisella olisi yhtä hyvä tilaisuus tietoja hankkimaan ja järkeänsä vaurastuttamaan, kuin miehilläkin ja että yhteiskunta asetuksillansa auttaisi naista omin voimin hankkimaan tavaraa ja sitä suojelemaan, antaen naiselle saman arvon kuin miehellekin.
"Niin, samalla viikolla, ja sitä ennen ei hän ollut suruun tutustunut. Ajattelepas ainoan poikansa, terveen, voimakkaan ja kaikin puolin hyvän luontoisen; verevän nuoren miniänsä ja viimein vanhan uskollisen vaimonsa, jota hän niin rakasti. Minua ihmetyttää ett'ei hän järkeänsä kadottanut." "Miten hän kaiken sen kesti?" "Hiljaa ja vakaana.
Tätä tehnyt oon ja tehnen Kaiken ikäkullan, Kunnes vievät heikkopäissä Alle mustan mullan, Vievät sinne surkutellen, Surkutellen, säälitellen, Ett'ei saanut ijässänsä Järkeänsä Etsi hourettansa vaan. EP
Ruijalainen saattaa sentähden tänne tultuaan alussa tuntea olevansa jonkinlainen Gulliver, joka on joutunut Lilliputtien maahan, eikä hän yleensä oikein sovi yhteen asukkaitten kanssa, ennenkuin hän on muodostanut vanhat totutut käsityksensä tämän köyhän, järkevän todellisuuden mittakaavan mukaan, toisin sanoen, ennenkuin hän on oppinut käyttämään järkeänsä mielikuvituksen asemesta.
Hän ei ollut menettänyt kokonaan järkeänsä, mutta hän oli tullut tuollaiseksi hassahtavaksi, jommoisena hänet sittemmin Helsinkiläiset oppivat tuntemaan. Tilda ei palannut enää kotiin. Eräänä iltana tapasi hänet äiti kadulla ja lähestyi häntä puhuttelemaan. "Mene kurjan miehesi luoksi!" sai hän vastaukseksi. "Minä uhrasin itseni auttaakseni sinua kurjuudessasi, mutta sinä petit minut.
Ja kuitenkin olen minä toisinaan jälleen, niinkuin se, jolla ei tervettä järkeänsä ole, lentäen ympäri, niinkuin en minä tietää mahtaisi, millä tavalla minä sen erinomaisen suuren iloni, joka minun sydämessäni asuu ja hallitsee, ilmoittaa taitaisin.