United States or Bahamas ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tietysti tuli hänen ensin kohdata nuoren vaimonsa, joka häntä kotona odotti ei voittajana, arvattavasti, vaan ei niin häpiällisesti voitettunakaan. Hevonen päristeli useat kerrat, juostessaan tietä. Se todisti että isäntää kotona odotettiin ikävöiden. Mutta kuinka kehnona hän saapui kotiin ja kuinka vähän hän ansaitsi olla tervetullut! Viimein alkoi kotiseutu lähestyä. Orkko hörähti ilosta.
Koska min' oon valehdellut, lempoo?» sanoi vaari. »Vaikka mä sen itse sanon, niin en minä ole ikänä varastanut enkä valehdellut, mutta ihmiset komppuneeraavat ja valehtelevat sellaisia.» »Kyllä sitä aina vähän kuitenkin tulee valehdelluksi», kiljui Siukku. »Noo, mutta ei sitä hätävaletta kiellä Jumalakaan.» Ukko nauraa hörähti. »Hou!» virkahti ovesta päänsä sisään pistäen Iikan Antti. »Ahah? Noo?»
"Hyvä olisi, jos hän, se häijy ämmä, tahtoisi pian koota kokoon; sitte tietysti saisit Ollisi." "Minä puolestani," virkkasi neljäs, "antaisin rukoiltaa kärmettä kuolemaan. Hoetaan, että räätälinvaimo Venkerässä ymmärtää sen keinon". "Turhia," hörähti eräs toinen, "rukoukset eivät siinä auttaisi kärme lukee paljaita noitumuksia, siksikun kuolee."
Esa, joka ei juuri mielellään ollut tehnyt Mikolle töitä, otti tuon pistelemiseksi ja keskeytti, ennenkuin Mikko ehti jatkaa: »No olisko se sinulle sitten niin helvetin hauskaa, jos ei mulla olisi työtä?» Nyt miesjoukko melkein yhteen ääneen nauraa hörähti, pilkallisesti katsellen Siikalahden isäntää. Tumma puna nousi Esan poskille, kun hän tuota sanoen säkenöivin katsein mittaili Mikkoa.
Kuitenkin Virkku hörähti vielä, kun he lyhdyllä tulivat. Se makasi pitkänään yöpahnoillansa eikä näkynyt kaipaavan mitään. Severin kulki sen ympäri, tarkastellen, ja taputteli sen kaulaa ja lautasia. Virkun silmät ainoastaan välkkyivät lyhdyn valossa. Se osoitti sillä kiitollisuuttansa. Sitte miehetkin menivät yösialleen. Ivar muisteli vielä kauvan aikaa illan tapauksia.
Etkö tunne minua, minähän olen se jouluhaltia? Jo hörähti ruuna vähäisen ja kohotti hiukan päätään. Ei maista ruoka, sanoi haltia. Se ei osaa valittaa vaivojaan, mutta kyllä minä tiedän, mitä se ajattelee. Koko vuoden sen on pitänyt yksinäisenä hevosena raskaita kuormia kiskoa. Kaupungissakin piti nyt joulun edellä käydä jouluvaroja noutamassa umpikelillä.
Orkko hirnui ja hörähti häntä vastaan. Se oli kaivannut häntä ehtoolla ja pannut levolle ilman pahnoja ja juomata. Mutta sitä oli aina ennen hyvin hoidettu, niin että, vaikka se nyt olisi toivonut samaa hoitoa, se ei ollut aivan pahoillansa siitä että hoitoa kerran puuttui. Se oli pikemmin ikävillänsä, kun ei se nähnyt isäntäänsä ja tuttavaansa.