United States or Benin ? Vote for the TOP Country of the Week !
Voittamatonta kansaa, nuo saksmannit...» Tommola hyräilee jotakin, josta vähitellen erottuu sävel: »Nouse, riennä, Suomen kieli.» Ja sitten hän jatkaa: »Mutta Saksassa onkin terveyttä ... tai urheilijoita ... nimittäin ylioppilaat miekkailevat ... ja silti juovat olutta, eivät filosofoi... Ja se kansa tottelee!
Nähtävästi hän ei jaksa sitä tehdä, sillä nyt hän läiskäyttää kirjan pöydälle ja nousee, sanoo: »En minä tuosta Tolstoista... Sen romaanit ovat sellaisia ... kaikki on niissä niinkuin on! Ja filosofoi vääryyksistä... Koska kaikki on vääryyttä. Ei, terve miehen pitää olla ... ja minä annan Tolstoille huin!... Mutta kuules, kylläpäs se aurinkokylpy kirveli ... vai olisikohan se ollut se terva?
Se mieluummin elää unelmissaan. Se ei heikkoudestaan tahdo tietää, ei voimansa mahdollisuuksista. Se filosofoi omalla tavallaan, ja suuripiirteisen suvaitsevainen ja lempeä on Kalevalan viisaus: ei moitteen sanaa. Päinvastoin: Ainotilan omituinen runollisuus ja viehkeys pääsee Kalevalan kuvauksessa täyteen oikeuteensa. Ja Ainon personallinen suuruus on siinä, että hän mieluummin kuolee...
»Mutta kun Muttinen näin filosofoi ja huokaili, ja ruikutti, ja valvoi yöt, ja kulki vedet silmissä ja oli kyllästynyt ihmisen elämään, silloin tämä Bongman, niin, ennen nauramani, menetteli kuin elävä ja terve mies, kun syttyy tulipalo tai kun hän joutuu hankalaan rahapulaan: jos ei ole kolikkoa taskussa, millä päivänkin elää, hän hankkii ensi hätään edes jotakin, ja sitten vasta ajattelee suurempia afääreitä.