United States or Kiribati ? Vote for the TOP Country of the Week !
Oliko hänen koston-uhkauksensa millään tavalla vaikuttanut paroonin menettelytapaan, vai oliko tämä jo ehkä ansainnut sen verisen rangaistuksen, jolla hän, kapteeni, oli uhannut paroonia vähimmästäkin loukkauksesta Elviraa kohtaan?
Kapteeni ajatteli Elviraa ja hänen riistettyä onneansa, omaa menetettyä omantunnonrauhaansa ja sitä valaa, jonka hän oli tehnyt, sekä niitä vaikeuksia, jotka ilmaantuivat hänelle tämän valan täyttämisessä. Lukija helposti käsittänee, että nämät tälläiset ajatukset olivat omiansa synnyttämään nuoren sotilaan sydämessä tuskan ja epätoivon tunteita.
En tosin tarkoita, että kokonaan unohtaisitte sen, sillä velvollisuutenne on pitää kerran tehty valanne, ja suojella rouva Elviraa, jonka surulliseen kohtaloon te tavallanne olette olleet syypää, mutta arvelen, että teidän mahdollisuuden mukaan pitäisi koettaa unhoittaa ja jonkun äskensyttyneen tähden välkynnästä unhoittaa menneen ajan kolkot muistot". "En ymmärrä teitä, Jakobsson.
Hän ajatteli Elviraa ja valaansa, ja silloin näytti tapahtunut muutos hänessä Luojan sallimukselta, joka antoi hänelle tilaisuuden pitää huolta siitä, jonka rauhaa oli vannonut puolustavansa. "Kuinka tyydytte kohtaloonne?" kysyi kuningatar keskeyttäen molemminpuolisen vaiti-olon. "Teidän Majesteettinne!
Hän viittasi Elviraa istumaan veneen perään, joka oli käännettynä maalle päin, ja tätä viittausta totellen istuutui viimeksi mainittu käärien viittaa huolellisemmin ruumiinsa ympärille. Sillä tavoin istuivat he molemmat siinä odottaen paroonin tuloa. Heidän ylipuoleltansa samoinkuin alaakin päin kuului kosken yksitoikkoinen kohina.
Hänen mielestänsä oli minun läsnä oloni kenraalin huoneessa häväistys koko hänen jalolle suvullensa. Sentähden kokee hän myös kaikin tavoin estää minua lähestymästä nuorta Elviraa, joka sydämellisesti pitää minusta."
Myöskin tajusi hän sen pohjattoman onnettomuuden, johon hänen raivoisa mielikiihkonsa oli syössyt hänen kasvatussisarensa ja hänen mielessänsä syntyi niin suuri tuska, että se pusersi hien suurina pisarina valumaan alas hänen otsaltansa. Syvästi katuvaisilla ja tuskaantuneilla silmäyksillä katseli hän Elviraa. Mielellänsä olisi hän nyt sydänverensä vuodattamalla ostanut takaisin hairauksensa!
Elviraa kohtaan osoitti kansa pian koko seudulla rajatonta mielisuosiota, ja tämä alhaisten rakkaus herätti eloon silloin tällöin jonkun kukkasen, joka ilahutti hänen elämän kokemuksissa haavoittunutta, nöyrää sydäntänsä. Kauan ei näitä tyveniä päiviä kuitenkaan kestänyt Elviralle. Parooni huomasi pian, kuinka nämät harrastukset yhä enemmän vieraannuttivat hänen puolisonsa hänestä.
Viimein voitti halu saada sydämensä lemmityn kanssa vaihtaa muutama sana kaikki arvelut, ja hän käytti hyväkseen sopivaa tilaisuutta, kun useimmat vieraista katselivat sitä loistavaa tulitusta, jota ulkona poltettiin, ja puhutteli Elviraa näin: "Rouva vapaherratar! Näen ett'ette ole onnellinen. Sanokaa, saatanko tehdä mitään hyväksenne?
Täällä muutti hän yht'äkkiä käytöksensä Elviraa kohtaan, jota hän nyt kohteli suurella kunnioituksella, salli hänen vapaasti uskollisen palvelijan seurassa, milloin häntä halutti, liikkua linnan ulkopuolella.