United States or North Korea ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivä oli juuri noussut. Laivassa vallitsi tuo merielämän yksitoikkoinen hiljaisuus, joka syntyy aamulla aina silloin kuin ei mikään vaara uhkaa.
Minulla on niin paha elämän laatu, että yksitoikkoinen muutteeton elämä tummentaa ja tylsentää ajatuksenkin, on kuin aurinkokaan ei paistaisi täydeltä terää. Kenelläpä tuo ei niin liene. Niin minullakin on ja näyttääpä muutteeton elämä painavan rahtikoninkin mielen alas. Jertta ei ollut keskusteluun ottanut ollenkaan osaa.
Sutten yksitoikkoinen, surkea ulina, niiden pitkäveteinen nälän-ulvonta kuului jäältä yöt ja päivät Giljen mäillä. Ajotie kannatti näillä vesillä kauan. Siinä sitä piisasi vielä kevätsulankin aikana; tosin oli se kulunut, vaarallinen ja kuultavan sininen ruskeine likaraitoineen pitkin pituuttaan.
Eikös ole, isä?" Veressäni alkanut kuohahdus asettui, kun muistin että minun äitini huonekalujen päällysvaatteessa tosiaan oli tummia ruusuja vaaleammalla pohjalla. Tuo vaihtelevampi värisovitus oli siis paremmin tyydyttänyt Jaakon kauneusaistia kuin meidän yksitoikkoinen. Ja maustahan ei pidä riidellä! Mutta vaimoni ei ottanut asiaa ollenkaan taiteen kannalta.
Mutta vastaukseksi kaikui sieltä korkeudesta vain heidän pitkä, yksitoikkoinen hoilauksensa, joka kuulosti vielä kahta kamalammalta, kun he itse jo alkoivat peittyä savenharmajaan vesisumuun ja sateeseen. Vilkaisin tuulen päälle. Vasta nyt tajusin, että oli tosi kysymyksessä. Taivas oli siltä ilmansuunnalta kuin karvasäkki kokoonkääriytynyt.
"Ikävä vanha asunto", hän lausui, "ja yksitoikkoinen elämä mutta minun täytyy pitää häntä luonani. Minun täytyy pitää häntä luonani. Jos se ajatus, että minä kuolen ja jätän lemmittyni, taikka että lemmittyni kuolee ja jättää minut, tulee, niinkuin kummitus, häiritsemään onnellisimpia hetkiäni ja on vaan hukutettava tuohon "
Semmoisia vähäisiä keskeymisiä sattui toisinaan, mutta muuten kiersi Red Gulch'in ylitse yksitoikkoinen juhlakulku kirkkaita, helteisiä päiviä, lyhyitä hämäriä ja tähdenvaloisia öitä. Miss Mary mieltyi yhä enemmän vaelluksiin hiljaisissa, uneksivissa metsissä.
Harmaa, synkkä ja yksitoikkoinen on hänen maansa; sillä se on savinen ja hetteinen, ja ainoastaan kyläin ja kaivannoiden ympäristöillä kohoaa yksityisiä puuryhmiä. Meri, järvet, kaivannot ja haudat tekevät ilman kosteaksi, ja taivas on usein savuinen.
Iltapuolella läksi puutarhuri jälleen pois vaimonsa ja lapsensa kanssa. Salon torpassa ei taas kuulunut muuta, kuin miehen ja vaimon puheleminen ja poikasten iloinen liverteleminen sekä ulkona paimentorvien ja lehmänkellojen yksitoikkoinen ääni, johon meren aallot ja metsän hongat vastailivat humullansa.
Ja niin se ääretön mylly pyörii, kuuluu maailmanrattaiden iankaikkinen, yksitoikkoinen, nukuttava pauhu... Mutta yhden seikan on meidän ylhäinen katselijamme jättänyt laskusta pois: itsensä, oman aktiivisen ajatuksensa, joka on tämän omituisen taulun tehnyt. Ja silloin nousee kysymys: millä tavoin suhtautuu tämä hänen sisällinen minuutensa saamaansa tulokseen?