United States or Svalbard and Jan Mayen ? Vote for the TOP Country of the Week !


"Antakaa sille se valkoinen leipä, joka oli säästetty minua varten." Hevonen vietiin päärakennuksen vieressä olevaan talliin. Marmoripilttuut olivat tyhjät. Plutolla ei laajassa tallissa ollut muuta toveria kuin Syphaxin rusko. Kaikki muut prefektin hevoset olivat teurastetut palkkasoturien ruoaksi. Talon isäntä meni komean eteisen ja atriumin läpi kirjastoonsa.

Kun siis centurio kolautti vasaran Auluksen oveen ja atriumin palvelija meni ilmoittamaan, että talon edustalla oli sotamiehiä, valtasi kauhistus koko talon. Perhe kerääntyi vanhan sotapäällikön ympärille, kaikki käsittivät, että onnettomuus likinnä tarkoitti häntä.

He kulkivat aution atriumin kautta ja saapuivat suurehkoon huoneeseen, johonka oven sulkeuduttua heidän jälkeensä pääsi valoa vain pienestä ovenpäällisestä ikkunasta. Mutta ennenkuin he astuivat sisään, sanoi Olintus ovelle naputtaessaan: »Rauhaa teille

Ketä ei ihastuttaisi se voima ja väkevyys ja kauneus, mikä ilmenee Akilleen ja tuon kuolemattoman orjattaren muodoista ja piirteistä! Atriumin yhdeltä sivulta veivät kapeat portaat ylemmän kerroksen orjienhuoneisiin. Siellä oli myöskin pari kolme pientä makuusuojaa, joiden seinille oli kuvattu Europan ryöstö, amatsoonien taistelu j.n.e.

Hän heräsi tai oikeammin sanoen hänet herätettiin vasta, kun Croton saapui. Silloin hän läksi atriumiin ja vaipui mielihyvällä katselemaan entisen miekkailijan mahtavaa vartaloa. Croton näytti todella koollaan täyttävän koko atriumin.

Petronius vain ei osoittanut vähintäkään mielenliikutusta. Hän puhui kuin mies, joka on väsynyt ainaisiin kutsuihin: "Saattaisivatpa he nyt antaa minun edes syödä rauhassa." Sitten hän kääntyi atriumin ylipalvelijan puoleen ja lausui. "Päästä sisään!" Orja katosi verhon taakse.

Lopuksi hän tarttui molemmin käsin imperaattorin lanteisiin ja pudisteli tätä. "Voi hyvin", sanoi hän, "ja anna minulle onnesi matkalleni. Muuta en tarvitsekaan." Nopeasti hän kääntyi ja riensi huoneestaan atriumin läpi kadulle, jossa ensimmäiset tähdet tervehtivät häntä. Lukuisempina kuin koskaan ennen olivat salaliittolaiset saapuneet tänä iltana katakombeihin.

Silloin kuului atriumin marmorilattialta kiivaita askeleita ja nuori Torismut, goottilaisen vartiojoukon johtaja ja Totilan kilvenkantaja, syöksyi kiivaasti sisään. "Valerius", sanoi hän nopeasti, "käske valjastamaan vaunut ja tuomaan kantotuolit esille teidän täytyy lähteä." Huoneessa olijat hypähtivät ylös. "Mitä on tapahtunut ovatko bysanttilaiset jo laskeneet maihin?" "Puhu", sanoi Julius.

"Lähden," virkkoi hän. "Vielä sananen: ota mukaasi kukkarollinen kultaa, aseita ja kourallinen kristittyjäsi. Ja jos tarve vaatii, niin vapauta." Vinitius oli jo atriumin ovella. "Lähetä orja tuomaan minulle tietoa asiain kulusta," huusi Petronius hänen jälkeensä. Yksin jäätyään alkoi hän astella edestakaisin pylväskäytävässä, joka oli atriumin edessä, ja miettiä, miten kävisi.

Koneentapaisesti kiersi hän togan ympärilleen ja oli jo lähtemäisillään, huomaamatta edes lausua Actelle hyvästiä, kun äkkiä etehisen ja atriumin välinen verho vedettiin syrjään ja hänen eteensä ilmestyi Pomponia Graecinan surulliset kasvot.