United States or Uganda ? Vote for the TOP Country of the Week !


Viimein kuuluivat vielä ruutuiset housut ja lakki tähän vaateparteen, jonka vanhat miehet viime vuosisadalla vielä muistavat nähneensä vuonna 1715 Mar'in kreivin sotajoukkoon tulleilla kaukaisilla saarelaisilla.

Vaikka en varsinaisesti olekaan tuttu Herra Pastorin kanssa, niin uskallan jäädä odottamaan edellämainittua lainaa, josta, sen vakuutan, maksu on mitä pikimmin seuraava. Kemiön pappilassa, 18 p: syysk. 1715. Kunnianarvoisan ja Hyvinoppineen Herra Pastorin kuuliainen palvelija Ernesti GrabbeKirjeen pistin taskuuni ja lähdin ratsastamaan pappilaan.

Eräänä lokakuun iltana vuonna 1715 oli hämärä jo heittänyt varhaisen vaippansa Vaasan saaristossa olevan Pirkkiön saaren yli, kun eräs hollantilainen kauppalaiva hyvin varovasti purjehti muutamaan niistä lukemattomista salaloukoista, joita luonto vartavasten näkyy tänne laatineen salakuljettajain pesäpaikoiksi.

Jos ette minua usko, niin tämä Matti renki, joka tässä seisoo, kyllä minua tuntee, sillä olen hänen lapsensa kummi". Tämä olikin täyttä totta, sillä mainittu renki palveli ennen maisteri Pilman'in luona, ja minä tulin hänen lapsensa kummiksi, kun v. 1715 oleskelin partioretkillä. Renki sanoikin että se oli totta, mutta nyt nimismies sai hänestä kiinni ja käski hänen olla valehtelematta.

Ennenkuin Ragg oli kerjinnyt tointua hämmästyksestänsä, istuimme me jo satulassa ja sanoimme ystävällisesti jää-hyväiset ja ratsastimme täyttä laukkaa pitkin katuja ja ulos kaupungin portista. Monessa muussa sellaisessa pienessä seikkailussa olimme, kunnes viimein neljäntoista päivän perästä saavuimme 12 p. Marraskuuta 1715 puolen yön aikaan Stralsund'in muurien edustalle.

Mutta tämän kansan koko tuona kovana koettelemusten aikana osoittama käytöstapa onkin malliksi kelpaavaa kaikille aikakausille. Kun papit v. 1715 pyysivät päästä heille pakollisesti pannusta voudintoimesta, valitsi Pohjanmaan venäläinen hallitus kirjoitustaitoisia talollisia ja talollisten poikia voudeiksi.

H. K. K. Fredrikin käskystä komensi kreivi Taube minun ja Ahock'in meren toiselle puolelle 10 p. Helmik. 1715. Mutta kun olimme päässeet Ekkeröhon, sanoivat talonpojat että oli mahdotoin viedä meitä kauemmaksi kulku-jään vuoksi, jonka tähden jäin sinne muutamaksi päiväksi. Sattuipa niin, että H. K. K. Fredrik ja kreivi Taube tulivat Grislehamn'iin ja käskivät talonpoikain viedä meidät meren yli.

Heinäkuun 7 p. 1715 komennettiin minä taas 6 miehen kanssa Turkuun, mutta saman kuun 19 p. olimme vielä Furusund'issa vasta-tuulen tähden, vaan pääsimme vihdoin "Wachtmeister" nimiselle amiraali-laivalle, ja saimme 4 naulaa ruutia, 50 kuulaa ja 4 piitä. Koto yön purjehdimme Ahvenanmerellä ja seuraavana päivänä risteilimme Ahvenanmaan, Boksön sekä Simmalaskär'in pohjoisella puolella.

Venäjän armeija kenraali Tshekinin johtamana piiritti Suomen viimeistä jäljellä olevaa varustusta, Kajaanin linnaa. Nopea oli miesten vaihdos tässä tilapäisessä leirissä. Neljä tuhatta miestä marssi tänne joulukuun alussa v. 1715, ja tammikuun alussa seuraavana vuonna oli jo enin osa niitä kadonnut maan päältä.

Yöllä 11:sta päivää vastaan Joulukuussa 1715 astui hän venheesen ja purjehti onnellisesti Rügen'in ohitse, vaikka saaresta ankarasti ammuttiin hänen alustansa; tapasi Itämeressä erään sota-laivoistansa ja tuli eheänä Trelleborg'iin. Joku aika sen jälkeen antautui Stralsund vihollisille.