United States or Svalbard and Jan Mayen ? Vote for the TOP Country of the Week !
Kun asiat oliwat kerran noinkin hywälle kannalle tulleet ystäwäni kodissa, läksin minä jälleen kotia. Ystäwäni iloitsiwat ja toiwoiwat, mutta sydämeeni jäi salainen pelko ja aawistus jostain wielä suuremmasta ystäwilleni tulewasta murheesta. Niin loppui toinen kohtauksemme. Yksitoista wuotta!
Ystäwä lähestyi wiimein Juhoa, otti häntä kädestä kiinni ja sanoi: "Kowan sanoman sanoin sinulle, ystäwäni, sinä et näy jaksawan sitä kantaa sinä näännyt: ei olisi minun pitänyt sinulle ilmoittaa tuota uutista". "Oikein teit, oikein teit, ystäwäni, kuin totuuden ilmoitit!
Ainoasti krouwarin ja kotiwäkensä edessä ei hän kammoksunut! "Ystäwäni!" sanoi Heikki wiimein, särkyneellä ja hiljaisella äänellä, kun he oliwat towin toisiansa katselleet. "Sinäkö, Heikki, täällä?" sanoi Asari kauhistellen, kun näki, ettei hän päässyt enää Heikin käsistä. "Eikö me istuta, että saisimme wielä kerran haastella? kysyi Heikki kehoittawaisesti.
Näinä aikoina ystäwäni kirjoittiwat taas minulle ja pyysiwät minua hartaasti tulemaan sinne. Minulla ei ollut niin pätewiä syitä, jotka olisiwat woineet estää minua tottelemasta heidän kutsuansa, sillä kauan oli minulla jo heidän huolensa ollut raskaana sydämen asiana. Lähdin siis matkaan ja pääsin onnellisesti perille. Kauhea suru ja hätä oli walloittanut ystäwäni.
Sinun tilasi on minua kowin huolestuttanut. Olemme aina ennen awanneet toisillemme sydämemme, miksi emme nyt saattaisi sitä tehdä? Kaikissa muissa asioissa olemme tulleet yksimieliseen päätökseen, mutta yhdessä asiassa erosiwat mielipiteemme." "Sinä olit silloin oikeassa, werraton ystäwäni. Jospa olisin silloin totellut sinua, niin minun asiani saattaisiwat nyt olla toisin.
Sen waan mainitsen siwumennen, että kauan puristimme äänettöminä toisiamme kädestä, sillä kummallakaan ei tahtonut olla sanoja puheeksi, sisällämme riehuwien tunteittemme wuoksi. Kun ystäwäni tointui ensi hämmästyksestään, hoki hän waan: "Sinä täällä, sinä täällä!" Pian oli kumminkin tuo kohtaus kiihtynyt, rauhoittunut ja minä tunsin olewani täällä niinkuin kotonani.
"Totta kyllä on, että minä tuolla alhaalla ollessani sain jonkunmoisen pahoinwoinnin puuskan, mutta nyt se on ohitse. Minä olen nyt niin iloinen ja rakastan sydämeni pohjasta kaikkia ihmisiä, erittäinkin sinua, ystäwäni. Sinä minua ymmärrät ja sinuun woin rajattomasti luottaa", puheli Antti, tarttuen toistamiseen syliksi ystäwäänsä.
Nyt oli Makkonen mennyt edelle häntä itseänsä ja tämä seikka sekä häwetti että harmitti Mielosta. Kauwan käweliwät kauppalangokset sanaakaan sanomatta. "Sinä olit oikeassa, ystäwäni, mummon asiassa", sanoi wihdoin Makkonen. "Me olemme nyt oikeassa molemmat", sanoi Mielonen.
Kiitos, ainoa ystäwäni, kaikesta hywyydestäsi ja rakkaudestasi!" sanoi sairas heikolla ja sortuneella äänellä, ojentaen samassa näiwettyneet kätensä ystäwäänsä kohden. "Eihän asia toki niin liene", sanoi Oskari ja tarttui sairaan kuihtuneisiin käsiin. "Niin se on, ystäwäni; minä tunnen, ettei asia woi toiseksi muuttua", sanoi sairas ja painoi silmänsä kiinni.
Kun he hetken aikaa oliwat olleet tuossa pinnistyksen tilassa, tunkeusi wiimein Juhon suusta kysymys: "noh, ystäwäni?" "Mikko on ruwennut..." "Mikko on ruwennut mitä tekemään?" "Juomaan", sanoi ystäwä tuskin kuultawasti. Sywä hiljaisuus sai taas wallan. Tuossa ystäwänsä lauseessa kuuli Juho nyt sen salaisuuden, jota hän jo kauwan oli turhaan halunnut kuulla.