Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 23. kesäkuuta 2025
Toiselta puolen taas pitivät he kunnian asiana ei näyttää minkäänlaista heikkoutta vankina ollessaan, vaan kokivat kaikin tavoin yllyttää vihollisia sellaisiin väkivaltaisuuksiin, jotka pian tuottivat kuoleman.
Miehet olivat jo edeltäpäin keskenään suostuneet yllyttää isäntä kilpakoetukseen ja yhdellä kertaa todistaa hänelle, että miesvoima on sittenkin kaikkia koneita luotettavampi. Kun isäntä ei kieltänyt eikä käskenyt, asettuivat he kohta toinen toisensa viereen viikatteita hiomaan, alkaaksensa kilpaniiton.
Katrin ääni oikein värisi. Hän nieleskeli, kävi hieman kalpeaksi ja suupieliin ilmestyi syvät juovat. Selvään näki hänen kasvoistaan, kuinka kipeästi häneen tuo leninki koski. Maria nautti hänen tuskastaan ja koetti sitä yllyttää yhä suuremmaksi. Markka kaksikymmentä, oliko kallista? Onpa sillä hintaa. Markka kaksikymmentä? Montako kyynärää? Neljätoista! Voi ihmettä!
Hän uskoi, että ihminen on perisynnin kautta semmoisessa yhteydessä perkeleen ja kaikkien hänen henkiensä kanssa, että paha ihminen voi yllyttää ruman hengen voimalla hyviäkin olentoja pahaa tekemään, niinkuin metsän, veden, talon ja muita haltijoita, jotka eivät ilman vihotusta tee kellekään pahaa.
Mitenkä syntiä tekisi? kysyi lääkäri. Isännän liikutus lisääntyi, kun hän selitti: Niinkuin ovat jo tehneet, ja jos vihollinen yllyttää vielä pahempaan, kun ei kuolema tule... Ei isännän pidä sillä lailla ajatella, rauhoitteli lääkäri. Luulen, ettei teille tee kukaan mitään pahaa ja sitä paitsi on väärin toivottaa kuolemaa. Isäntä oli vaiti, hän jo katui, että oli hairahtunut puhumaan.
Mutta nyt näenkin myös selvään miksi tuo ulkokullattu Marthon niin usein koetti yllyttää vähintäkin kateuden tai mielipahan itua minun ja täti parkani välillä, aina imarrellen läsnäolevaa ja lisäten puheisiinsa sellaista, mikä saattoi nostattaa nurjaa mieltä poissaolevaa kohtaan.
Hän neuvoi Sanelmaa lähtemään etemmäksi... Kotipitäjän rikkaille ei hän hennonut yllyttää palvelukseen veljensä ystävättären lasta, näille tutuille rikkaille, joita hän vihasi enimmäkseen niin kuin kateudesta vihataan... Mutta ehkäpä Helsingissä olisikin parempi, siellä Ruotsin puolella? No, saatiin kuulla olevan Helsingissä toimistoja, jotka hankkivat työttömille paikkoja.
Epäluulo, joka ensiksi oli vaan häilyväinen ja umpimähkäinen, alkoi kuitenkin saada sekä muotoa että sisältöä; häntä syytettiin vihdoin, että hän koetti yllyttää noita moninaisia itäistä heimokuntia kerrassaan nousemaan ja yhdenaikaisella ponnistuksella luomaan pois sortajien iestä.
Teidän pitää sanoa hänelle, että teillä on laivassanne eräs kehno olento, oikea ilves, joka on teille haitaksi ja matkalla on kokenut yllyttää laivaväkeä salakapinaan, sanalla sanoen ilkeä veitikka.
Tämä ei ensinkään ollut Anteron mieleen. Hän ei tiennyt keinoa, miten saada väki hajoomaan, muuta kuin yhä enemmän yllyttää pelkoa. Torilla seisoen väkijoukon keskellä, joka jos mitä pakisi, huusi hän äkkiä: "Ai kopristaa!" ja oli samalla horjuvinansa. Se vaikutti. Väki hajosi, kuten olisi tuulispää sen korjannut. Kaikki oli valmista.
Päivän Sana
Muut Etsivät