Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. toukokuuta 2025
Lautakunnan esimies seisoo ylinnä huoneessa pöytänsä takana ja hänen vieressään istuu kaksi kirjuria. Heleällä äänellä mainitsee hän muutaman onnettoman nimen. »Paljonko vaaditaan?» »Sata markkaa!» »Helpottakaa, helpottakaa! Ei kannata niin paljoa maksaa!» »Yhdeksänkymmentä viisi!» »Yhdeksänkymmentä viisi ensimmäinen ... toinen yhdeksänkymmentä viisi...» »Markka pois!» »Yhdeksänkymmentä neljä...»
Hän luki yhdeksänkymmentä neljä tuhatta ja antoi Hermanille. Herman otti ne kylmäkiskoisesti ja samassa poistui. Seuraavana iltana ilmestyi Herman taas pöydän luo. Kaikki odottivat häntä; kenraalit ja salaneuvokset jättivät whistinsä nähdäkseen niin tavatointa peliä. Nuoret upsierit nousivat sohvilta; palvelijat kokoontuivat vierashuoneesen.
"En minä sitä määrää tiedä, kysyvät aina mitä minä tarvitsen niin sitä antavat". "Vai niin. No sehän onkin parasta sillä lailla. Minun kyllä täytyy saada teidät kankurikseni myöskin, vaan milloin minä saan kun on näin pitkä, mitä yhdeksänkymmentä kyynärää, tätä, ja nyt on vasta alussa". "Ei tämä kauvaksi kestä. Saimi tekee puolat niin kymmenen jopa kaksitoista kyynärää helkyttelen päivässä".
Ne neljä toveria, joilla kullakin oli pyssy muassaan, saivat koko ajan ladata kiväärejänsä ja ojentaa ne Hupfaufille, ettei häneltä menisi yhtään aikaa hukkaan. Ja tällä tavalla ampui hän yhdeksänkymmentä italialaista, toisen toisensa jälkeen. Inhoittavaa! huudahdin minä.
Mikä estäisi minua ottamasta vaikka yhdeksänkymmentä yhdeksän prosenttia ja jättämästä teille vain raudan arvon? ivaili tohtori. Ei, sitä ette voi tehdä, rakas tohtori! Ette voi niin peijata köyhää vanhaa miestä, joka on osoittanut teille niin paljon luottamusta. Mutta jos ette tyydy vähempään, niin saatte kaksitoista prosenttia! Kuulkaa minua!
Berceau'ssa kävi kenties puhe, joka kuului näin: "Niin, niin! nyt ollaan muka rakastuneet; se onkin varsin sopivaa, kun on palvelus-tyttö, ilman rahatta, kodotta, ystävättä, ja pulska, hyvästi aikaan-tuleva nuorukainen tahtoo hänen naida!" Mutta Reine Allix tiesi paremmin. Hän ei ollut suotta elänyt yhdeksänkymmentä vuotta maailmassa, vaan tiesi hän eroittaa todellista tunnetta teeskennellystä.
Yhdeksänkymmentä vuotta tuskin oli vierryt siitä päivästä kun pikku Helsinki perustettiin Vantaanjoen suulle, niin jo nähtiin että sataman sisempi, kaupunkia lähin perukka oli käynyt liian matalaksi rannikon kohoamisen syystä.
Kello oli 4,36 hänen pannessa jalkansa Great Easternin kannelle. Kolmannenkolmatta neljännestunnin omistaja voitti siis yhdeksänkymmentä kuusi dollaria. Se oli kapteini Corsican, joka ei suinkaan ollut ajatellut tätä odottamatonta voittoa.
Päivän Sana
Muut Etsivät