Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 31. toukokuuta 2025
Usein jos Wallin moitti heitä siitä kun olivat ajattelemattomat, ennalta varustamattomat, niin Beduinit vastasivat: "Voipihan jo huomenna vihollinen tulla ja ryöstää kaiken tavarani; mitä hyötyä minulla sitten on muusta, mikä ei ole vatsassani?"
"Useampia päiviä keskustelimme me siitä", kertoo Wallin, "ja paljosta muustakin sen ohessa sillä minä olin kylläksi houkka, antaakseni jo kauan outona olleelle tunteelle sijaa sydämessäni. Ja arvatkaas mihinkä tuumaan me viimein tulimme! Semmoiseen, että hän lähtisi pakoon minun kanssani, jättäen miehensä ja sukunsa!
Sano hänelle viimein, että me tiedämme hänen olevan kristityn. Mutta hän on kunnon mies, sentähden me hänestä pidämme ja siksi lähetän hänelle tämän varoituksen". Ennen lähtöänsä Kairosta oli Wallin Venäjän ylikonsulin kautta pyytänyt Egyptin silloiselta hallitsijalta Mehemed Alilta suojeluspassia Arabiaan.
"Kotona", kertoo Wallin, "en suinkaan olisi ottanut suuhuni semmoista vettä; mutta täällä se oli niinkuin öljy Aaron'in parralle; en sitä olisi vaihtanut mihin ikänsä maailmassa". Tätä mukaan otettua vettä vielä pitää matkalla säästävästi käyttää, sillä ei aina tiedä, saadaanko taas pian toista sijaan, ja onko tiellä tarjoksi tuleva edes aina yhtä hyvää.
Onpa joskus aamusilla vieläkin viileämpi, aina 7:kin pykälään asti, ja sen lisäksi tulee että runsas kaste kastuttaa vaatteita. Wallin suojeli itsensä yhtähyvin jokseenkin pitkällä, kreikkalaisella kauhtanallaan. Mutta Beduineja, joilla ei ole muuta kuin ohukainen liinavaate päällään, paleluttaa usein kovasti. Janon vaiva erämaassa.
Melkein vuosittain on kuolema laittanut surun ja kaipauksen sanomia ympäri maatamme, muistuttaen sananlaskua: *tulee mies meren takainen, ei tule turpehen alainen*. Nimet *R. Tengström*, *J. J. Nervander*, *F. Collan*, *M. A. Castrén*, *G. A. Wallin*, *A. J. Sjögren*, *H. Kellgren*, *J. J. Tengström* j. m. eivät katoa Suomalaisten muistosta. 5:ksi Suomen kirjallishistorian aikakaudet.
Koko päivän oli Wallin niinkuin kuumetautinen vaan ajatellut, kuinka suloiseksi tulisi saada täysin siemauksin sammuttaa janonsa kirkkaasta lähteestä; koko päivän oli hän lukenut minuutteja tuohon toivottuun hetkeen saakka ja nyt täytyi kohta ensimmäisen siemauksen perästä kaataa kaikki pois ja kärsiä seuraavaan iltaan asti. Vielä vaikeampi ja vaarallisempi oli toinen retki, vähää myöhemmin.
Wallin ei sano koskaan atrioineensa missään Beduiniteltassa vähemmässä kuin 15-30 henkilön seurassa. Näin ystävällinen ja vierasvierainen on Arabialainen kotonaan, vaikka juuri sama mies kenties, jos erämaassa olisi vieraansa kohdannut, ilman tunnon vaivaa olisi ryöstänyt hänet aivan paljaaksi.
Viimein vihdoin mättää Beduini itselleen hiekkaa kokoon pään-alaiseksi, kaivaa tavallisesti matalan kuopan ruumistansa varten, riisuu itsensä ilki-alastomaksi, kiertää itsensä päällysviittansa sisään ja nukahtaa kohta. "Uni onkin erin-omaisen suloinen", kehuu Wallin, "pehmeässä hiekassa ja mieluisasti nukkuu viileässä yöilmassa kuuman, vaivaloisen päivän jälkeen.
Näistä syistä viihtyi Wallin kaikkein parhaiten näissä pikkuisissa erämaankaupungeissa. Ylempänä on jo mainittu hänen ihastushuutonsa, koska hän vaivaloisen erämaamatkan jälkeen taas näki tämmöisen kaupungin palmulehdot. Toisessa paikassa hän sanoo: "tässä vuoristossa hengehdimme kaikkein raitteimpaa ilmaa, mitä olen ikinä hengehtinyt.
Päivän Sana
Muut Etsivät