Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 28. heinäkuuta 2025


Liian myöhää! koko meidän voimattomuutemme ja avuttomuutemme ilmautuu siinä sortavassa sanassa! Minä menin ulos. Kostea ilma virtaili voimakkaasti aron yli. Suuri höyhenen tapainen valkoinen yömyssy nousi nousemistaan sammalsuosta ja muuttui ohueksi harso-esiripuksi, jonka takaa auringon tulisäteet rupesivat hehkumaan.

Pyytäköön mitä lunnaita tahansa, minä lupaan ne, ja pidän sanani, jos hän odottaa yhden päivän. Ei ole vielä liian myöhäistä. Tasma hymyili surullisesti: Semmoinen kuin sinä, olin minäkin muinoin. Nuorena uskotaan ja voidaan kaikkea, mutta kun loppu on joutumassa, silloin olemme oppineet tuntemaan voimattomuutemme.

Puoli palkkaani olisi ainakin viety ja minä olisin merkitty mies, iäksi päiväksi merkitty mies. Hän suli kyyneliin ja nyyhkytti todellisen, vilpittömän surun vallassa, jota emme koettaneetkaan lieventää, tuntien voimattomuutemme. Kun hän siitä vähän tointui, virkkoi hän: Kyllä ne sveesit nyt riemuitsisivat, jos tietäisivät, saisivat vettä myllylleen.

Kiukuissani kiskoin minä lautoja kaapeista, Jacques löi rikki huonekaluja, me raastimme irti ikkunan luukut, kaikki puun mitä voimme käsiimme saada. Ja kun huomasimme että oli mahdoton käyttää noita sirpaleita, viskasimme me kiukuissamme ne keskelle huonetta, etsien yhä uusia. Viimeinen toivomme katosi, me huomasimme kurjuutemme ja voimattomuutemme.

Päivän Sana

merilinnan

Muut Etsivät