Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. heinäkuuta 2025
Niiden rungot olivat hyvin sileät ja liukkaat, jotta ihmisten oli aivan mahdoton kiivetä ylös niitä myöten. Puun juurella oli joukko apinoita. Kun he näkivät meidät, niin ne kiipesivät ylös latvaan. Miehet alkoivat viskellä niitä kivillä, ja apinat heittelivät heitä hedelmillä, joita he noukkivat puun oksilta. Nuo hedelmät olivat kookospähkinöitä, joita ei muulla tavalla voinut saada alas puusta.
Melkein näytti hän kammottavalta siinä hermostuneessa, tuskallisessa tilassaan. Pelko pakotti minua hiukan peräytymään, ja vasta syrjempää rohkenin vapaammin tarkastella outoa miestä. Levottomuus yhä lisääntyi, ja vähitellen aloin arvella, ettei pelkkä matkan ikävyys eikä siitä syntynyt kärsimättömyys voinut yksinään noin armottomasti vaivata ja viskellä ihmisparkaa.
Joku nauroi. Hän katseli hurjistuneena ympärilleen ja keksi naurajan puusta. Harakka! Hän viskasi sitä puukollaan. Se nauroi yhä makeammin, räkätti hirveästi. Kooten multakokkareita alkoi hän viskellä sitä ja lähti ajamaan sitä jäljestä. Kun hän palasi haudalle, oli siinä kukkalaite, suuri ja loistokas.
»No sillä puhein pääset nyt. Vaan jos vasta teet jotakin.» Itkeä nyhertäen läksi Mikko astumaan pois, vaan Heikin luo päästyään kääntyi ja huusi: »Karhumaija, Karhumaija, poikatyttö, Litulatu.» Ja Heikki alkoi viskellä kivillä. Vaan Liisa sydäntyi myös uudelleen ja kuin vihuri kiiti hän poikain jälkeen ja katosi heidän mukanaan metsään.
Mutta Heikin luo ja mielestään tarpeeksi etäälle päästyään hän kääntyi ja huusi: Karhumaija! Poikatyttö! Litulatu!... Ja molemmat alkoivat viskellä kivillä. Liisa sydäntyi ja kuin vihuri hän kiiti poikien jälkeen kadoten heidän mukanaan metsään. Muut tytöt olivat jo kerääntyneet hävityspaikalle, kun Liisa palaili.
Päivän Sana
Muut Etsivät