Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 27. kesäkuuta 2025


Mutta Vinitius karkasi ylös, painoi kädet ohimoilleen ja rupesi puhumaan kiireesti kuten ihminen, joka on sairas ja joka ei huoli mistään: "Ei, ei!... En välitä hänestä! enempää kuin muistakaan!... Kiitos vain, mutta en minä tahdo häntä! Lähdenpä etsimään kaupungille. Käskepä antaa minulle gallialainen viitta päähineineen.

Hän ratsasti Albanumiin päin, jättäen Alba-Longan ihanine järvineen oikealle. Arician tie kulki vuoren juurta pitkin, ja vuori peitti sekä näköalan edestäpäin että Albanumin, joka oli sen toisella puolella. Vinitius tiesi kuitenkin, että hän harjalle päästyään näkee sekä Bovilten että Ustrinumin, joissa kaupungeissa uudet hevoset häntä odottavat, ja Rooman.

Orjat eivät ole auttaneet heitä, sillä orjat vetävät yhtä köyttä ja he eivät olisi asettuneet sinun orjiasi vastaan. Ainoastaan uskonheimolaiset ovat voineet heitä auttaa..." "Kuulepa, Vinitius," keskeytti hänet Petronius, "enkö sanonut sinulle sanasta sanaan tätä samaa!" "Se on suuri kunnia minulle," lausui Chilon.

Vinitius kyseli muutamilta Lygiaa, mutta he loivat häneen oudon katseen, ikäänkuin heitä olisi herätetty unesta, eivätkä vastanneet hänen kysymykseensä; toiset hymyilivät hänelle, laskivat sormen huulilleen tai osoittivat rautaista ristikkoa, jonka läpi tunki kimppu päivänpaistetta. Tuon tuostakin rupesivat lapset itkemään.

Kun hän seuraavana päivänä näki Vinitiuksen, sanoi hän hänelle: "Vie hänet Siciliaan. Asiat ovat järjestyneet niin, ettei teitä Caesarin puolelta uhkaa mikään vaara, mutta Tigellinus on valmis käyttämään keinonaan vaikkapa myrkkyä. Jollei hän teitä vihaakaan, niin hän vihaa minua." Vinitius hymähti ja vastasi: "Lygia oli villin härän sarvissa, ja kuitenkin Kristus hänet pelasti."

Se tuli kamalana kipuna, mutta samalla vastustamattomana: Kristus on itse kuollut tuskassa ja ahdistuksessa, tässä seuraavat nyt tuhannet Hänen jälkiään, veri valuu virtoina mitä merkitsee asiain niin ollen yksi veripisara lisää? Vinitius tunsi, että olisi ollut syntistä ruveta rukoilemaan armoa.

"Mitä nyt teemme, herra?" kysyi Croton ja seisahtui. "Odotamme tässä; ehkä joku sentään tulee," vastasi Vinitius. "On parasta ettei kukaan saa nähdä meitä pihamaalla." Samassa hänen mieleensä muistui, että Chilonin neuvo ehkä voisi olla käytännöllinen.

Vinitius ymmärsi, mitä hän tarkoitti. "Ei," vastasi hän. Lahjoin vartijan ja hän antoi hänelle huoneensa. Ursus asettui kynnykselle häntä vartioimaan." "Miksei Ursus puolustanut häntä?" "Oli lähetetty viisikymmentä pretoriania häntä noutamaan. Sitäpaitsi Linus kielsi häntä." "Entä Linus?" "Linus on kuolemaisillaan. Siksi ei häntä otettu." "Mitä nyt aiot tehdä?"

Vinitius loi häneen silmänsä, joista kuume loisti, ja vastasi: "Hänet vapauttaa Kristus." Mutta Poppaea, joka Rufiusta pelastaakseen oli valmis polttamaan hekatombeja kaikille maailman jumalille, läksi vielä samana iltana Forumille vestalittarien luokse. Sairaan lapsen hän oli jättänyt uskollisen palvelijattaren Silvian huostaan, joka aikoinaan oli imettänyt häntä itseäänkin.

»Vinitius Petroniukselle: Tiedämme täälläkin, rakkaani, mitä Roomassa tapahtuu, ja mitä emme tiedä, sen kertovat meille sinun kirjeesi. Kun heität kiven veteen, leviävät aallot yhä etemmä ja etemmä. Sellainen pahuuden ja ilkeyden aalto on Palatinukselta virrannut aina tänne asti.

Päivän Sana

koiraksilta

Muut Etsivät