Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. heinäkuuta 2025
Hän ei ollut varma vakuutuksessaan Taavin syyllisyydestä, ei hän eikä Ville ollut tuntenut tuota Taavin kumppania Joosepiksi, vaikka sitä nimismiehelle niin vahvasti olivat vakuuttaneet. Mutta juuri koska hän niin pontevasti oli ryhtynyt syyttämään, olivat nyt epäilemiset kapaloihinsa tukehutettavat ja eteenpäin mentävä yhtä pontevasti, ja sentähden oli Kokan ilmoitus sangen terve-tullut tieto.
Puhuessaan oli Lindblom siirtynyt pöydän luo ja otti salkustaan esiin papereita. Muori seisoi keskilattialla kädet ristissä esiliinan alla ja tarkasteli tuikeasti nimismiestä, sekä toisinaan Esaa, joka äänetönnä, jalka heitettynä ristiin toisen päälle, tirkisteli penkinloukkoon. »Luuleeko Saviojan Ville nyt sillä taivaaseen pääsevänsä?» kysäisi muori yhtäkkiä. »Häh?»
Taisi nukkua ... no, sitten kai sille piti laulaa kehtolaulu. Yks, kaks, kolme... »Uinahda sä vieno...» Ville heräsi, nosti päätään ja katsoi tyhmänä, tuijottavin silmin noita outoja, ilvehtiviä laulajia. Hän ei käsittänyt, mitä ne olivat, katseli vain liikkumattomana, suu selällään.
Juostiin risteyksen ympäri ja palkintona oli maksuton ilta Topin poikien kelkkamäessä. Teliinin Ville oli voittanut tähän asti, kaikki kolme kertaa, jotka oli juostu. Kolme maksutonta iltaa oli hänellä Topin mäessä. Mutta niistä hän ei välittänyt, vaan ainoastaan kunniasta! Kolmannella kerralla hän oli voittanut Topin Kallen, joka kunnian vuoksi oli koettanut.
Sillä välin olivat emännät kantaneet tavarat taloon, haukkuneet Ville Huttusta ja Kukkosta, riidelleet keskenään ja lämmittäneet suutuksissaan saunan. Antti palasi, söi illallisen ihan ääneti ja lähti saunaan.
En tule varsin likellekään: täällä kauvempana istun täällä näin... Katselen sinua ja lepään ja unohdan koko maailman ... jätän mielestäni pois kaikki... Matlena, uskotko että Ville nyt paranee, kun saa rohtoja? Ja uskotko että Silja tulee iloiseksi?... Eikö se pikku Maijukin ole kipeä?
En ollut aivan välinpitämätön tältä taholta tuleville kiitoksille, erittäinkin, kun Ville oli sanonut, että muutaman viikon yksinolo metsässä voisi minusta tehdä koko miehen. Teoreettisesti tiesin aivan hyvin, kuinka sudenpesää etsitään.
VILLE. Siellä on ... niin kirkasta ... ja kaunista... SILJA. Missä, armaani? VILLE. Taivaassa... Enkelit laulavat ... palmut kädessä... Ja urut ... soivat... MAIJU (vavisten).
Minäkin tulin nyt vasta kiinnittäneeksi huomioni tuon kellarin oven tavattoman paksuun raudoitukseen. Myöskin lattia oli suurilla neliskulmaisilla kivillä laskettu. Tuuletusaukko, joka oli suuri ja rautaristikolla varustettu, laski riittävästi valoa huoneeseen. Ville ryhtyi heti valmistamaan sammalista vankilaansa makuusijaa, ja vielä samana aamupäivänä siirrettiin Iivana uuteen asumukseensa.
Kristiina arveli vähän aikaa, meni sitten Ojanniemen Sannan luo ja niiasi, aivan kuin herrasväellekin, kun ne käydessään jotakin antoivat. Sitten meni Ville ja muut pienemmät pojat pakkautuivat hänen jäljestään ja niiasivat. Sanna syleili pienempiä hellästi. Ori hirnaisi liiterissä. »Joo, joo», sanoi Vimpari. »Kyllä kuullaan. Vaan odotahan, että kirkon aika ohi menee.»
Päivän Sana
Muut Etsivät