Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 9. marraskuuta 2025
Professori oli näet määrännyt, että minun oli ammuttava mikäli mahdollista soitimelta neljä tai viisi metsoa, joitten nahat oli käytettävä tieteellisiä tutkimuksia varten värimuutoksista soitimen aikana. Pelkäsin, että soidin olisi jo aivan loppumaisillaan, mutta Ville opetti minulle, ettei soidin pääty, ennenkuin pihlajan lehti on yhtä suuri kuin metson jalka.
Ja jos emme olisi vieneet väkisin häntä Bariuselle ja kaataneet hyvälle Pierrollemme muutamia lasillisia portviiniä... Se tahtoo sanoa, me söimme lohta, ja se oli ateria, joka maksoi minulle viisi-, kuusitoista riksiä, mutta mitä ei tehdä ystävyydestä?... Jumala ties jos mies ei olisi hypännyt virtaan, jos minä ja Gregorius emme olisi siinä olleet." "Vai niin."
Toinen tapaus, peräti toista laatua kuin edellinen, tapahtui seuraavana aamuna. Kello ei vielä ollut viisi, ilma oli sumuinen ja puolipimeä, mutta niinpian kuin vähänkin taisimme tietä erottaa, olimme nyt niinkuin ainakin hevosen selässä. Sen pienen kaupungin äärellä, missä olimme olleet yötä, oli jo suuri väkijoukko koolla.
Mutta kyllä minä sille sanoin, että meillä lähdetään silloin kun aiotaan, eikä rengit ole meidän lähtöjen määrääjiä." Sitten hän viittasi pöydälle viisi- ja kymmenmarkkasista ladottuun rahaläjään, ystävällisesti sanoen: "Siinä on nyt teille kaksisataa eturahoiksi. Sitten revisionin jälkeen, kun teidän töistänne olen saanut, annan lisää. Ja nyt lähtekää kotiin!"
Lapset olivat parahiksi täyttäneet seitsemän vuotta kun hän jo opetti heidät toimittamaan heidän viisi jokapäiväistä rukoustaan ja pesuansa.
Milloin olet päivän polttamata pudotan siihen viisi penniä. Se tekee viikossa kolmekymmentä viisi penniä, paljonko vuodessa?" "Kahdeksantoista markkaa ja kaksikymmentä penniä", vastasi Josu vikkelästi. "Rahoilla voit ostaa kirjoja tai voit niillä käydä kouluakin, voit ottaa tunteja laskennossa ja kirjanpidossa. Nuorena on hyvä oppia." Sen enempää ei asiasta sillä erällä puhuttu.
Hän viipyi, ikään kuin olisi aikonut sanoa jotakin, mutta viimein kääntyi pois, saamatta suustansa muuta kuin tuon ainoan sanan: "Hyvästi!" Viisi minuuttia sen perästä hän jo astui Perth'in pohjoisen portin läpi, Vuorelais-pieksut jalassa, pieni vaatemytty kädessä, matkaten Vuoristolle päin.
Mitä?... Ei, ei, ei se ollut muuta kuin äitin avainkimppu, hän on riisikryynejä noutamassa... Se on kauheata, että isä on ostanut viisi naulaa riisikryynejä jouluksi; ja sitäpaitsi paljon kanelia ja pippuria ja inkivääriä... Se on tavatonta kuinka paljon perheen elatus maksaa, niin sanoo äitikin joka päivä ... ja sitten on palkkakin niin vähäinen ... niin, sen voit uskoa, isä on lähes kolmekymmentä vuotta palvellut, ja sentään hänellä on niin vähäinen palkka, että...
Kun hän levolle laskee saamatta illalliseksi niin jumalanjyvää ja aamulla sitten herää vatsassaan kurraava nälkä, jonka tyydyttämiseksi ei tuohon tuokioon ole tuumaa tulevaa, tuntuu tuo hieman tuimalta. Vaan annahan kun pääsee poikaparveen, niin silloin viisi koko tuimuudesta! Siellä leikin ja temmellyksen vimmassa unehtuu leipäaate kerrassaan kaikkine kiusauksineen ja mieli on kuin miekkoisella.
Mutta nyt jo viisi, kuusi korttelia vetävä pikari panee pääni pyörälle, ja velvollisuuteni teidän palveluksessanne, kuninkaallinen majesteetti, vaatii mielestäni sen, että näytän hyvää esimerkkiä näille pojilleni.»
Päivän Sana
Muut Etsivät