Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 26. heinäkuuta 2025
Saara luki »Monte Kriston kreiviä», »Pariisin mysterioita», »Vaeltavaa juutalaista» ja muita jännittäviä ranskalaisia romaania, luki ja odotteli kärsivällisesti. Hän oli melkein varma siitä, että suuriruhtinas kyllä olisi tullut, jos olisi vaan saanut seurata omaa mieltään. Mutta häntä tahdottiin tietystikin estää, sen vuoksi hän viipyi.
Oli ... syvempikin vielä! Sylkäistäänpäs tuohonkin kaivoon! hoksasi siitä Juntus. Sylkäistään! suostui joukko ja kääntyi juoksujalassa kaivolle. Siinä asettuivat he mahallensa kannelle, ympäri kaivon kansireikää, päät reikään päin. He sylkäisivät yksi kerrallansa ja sitten vartoivat miten kauan sylki matkalla viipyi.
"Koska kaupunkeja kerran on, niin tottapa siinä minullakin voi olla toimialani", ajatteli Henrik, taas kulkiessaan kerran tuttua katua myöten. Se seikka, että hän ei oikein hyväksynyt olemistansa kaupungissa, ja kuitenkin yhä kaupungissa viipyi, vaikutti, että hänen oli pakko alinomaa näin väitellä itsensä kanssa.
Bertel oli hankkinut tehtäväkseen saattaa neiti Reginan Tukholmaan, josta hän sitten ensi avovedellä voisi jatkaa matkaansa kotimaahansa. Hänen tuli sen vuoksi viipyä Kajaanin linnassa siksi, kunnes hänen suojeltavansa olisi valmis lähtemään, ja lähtö taas viipyi siitä syystä, ettei korkeasukuisella vangilla ollut sopivaa seuranaista pitkälle taipalelleen.
Päivän pitkän vielä kallis vieras viipyi, Viipyi kaksi, mutta päivän kolmannen Hämärtyissä lähenee tok' Atalantta Etähällä, seljäs ruunan korskean, Pukimessaan kuni linnan impi ennen; Häntä seuraa uros, harmaapartanen Paimenukko; aasiansa kannustaavi. Sillon vastaan joukko rientää riemuten, Kaarin ensimmäisnä laulun helinällä.
Tuuli kiihtyi samassa, ja vielä Annan seisoessa kartanolla leimusi katolla ilmi valkea. Aavistamatta vaaran suuruutta lepäsi majuri. Mutta yhä enemmän pelkäsi Maria, kuta enemmän Anna viipyi. Hän puristi hellästi isän kättä, ja isä puristi oikealla kädellään Marian.
Shenbok viipyi vaan yhden päivän ja seuraavana yönä matkusti pois yhdessä Nehljudofin kanssa. He eivät voineet viipyä kauemmin, koska määräaika jolloinka piti astua rykmenttiin, oli jo aivan käsissä.
Ja hän jäi siihen auringon laskuun saakka polvilleen maata penkomaan, antaen ajatustensa samalla aikaa kulkea omia epämääräisiä kulkujaan. Mutta kun Olavi seuraavana päivänä samalla aikaa laskeutui puutarhaan, viipyi hän siellä jo kauemmin. Hän sanoi välttämättä tarvitsevansa liikettä, ja hän pyysi saada olla avullisena vettä kantamassa ja käytäviä puhdistamassa.
Anano kutsui Sadok'in neuvotteluun, ja mitä kauemmin hän siellä viipyi, sitä levottomammaksi tuli Salome. Vihdoin päätti hän lähteä Ananoon saamaan sekä häneltä että Sadok'ilta neuvoa ja lohdutusta murheessansa.
Kuta kauemmin katse viipyi muodossa vastapäätä, sitä enemmän pelko haihtui, ja rintaan iloista toivoa kasvoi.
Päivän Sana
Muut Etsivät