Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. kesäkuuta 2025
Robert Tresillianin epävarmuus poikansa kohtalosta, ne synkät aavistukset, joilla tämä epävarmuus täytti hänen ja hänen kumppaliensa sielun, ajoi heidän kärsimättömyytensä ja vihansa vimmaan saakka ja jokainen ehdotti mitä mahdottomimpia tuumia. Gambusino yksin pysyi järkähtämättömän kylmäverisenä ja piti lujasti puoliansa kaikkia muita vastaan.
Hänkin oli laillansa poika ja viinaa oli hänellä tullessaan koko kannu. Siitä otettiin aika tulijaiset ja kaikki oli mielestä taas hyvin, sillä olihan poika nyt unhottanut vihansa ja ylenkatseensa isäänsä vastaan ja osottanut lapsellista rakkauttansa. Syytähän oli iloita. Oli iltapäivä, jolloin Jussi tuli.
Mutta Aadolf Fredrik oli hyväsydäminen mies ja hänen mielestään kädestä vuoti siksi paljon verta, ettei hän voinut jättää haavaa tutkimatta, varsinkin kun se oli saatu hänen asioillaan. Tuota pikaa hän oli unohtanut vihansa, viittasi Eerikkiä ikkunan luo ja näki hyväksi käskeä kamaripalvelijansa purkamaan nenäliinan auki.
Tappelu oli hetkeksi seisahtunut. Silloin kuului äsken tulleesta aluksesta rauhan sanoma. Se oli marskin, Torkel Knuutinpoian käsky, että sota lakkaisi ja kukin eläisi sovinnossa, pitäen mitä hänellä oli, unohtaen vihansa ja kärsimänsä vääryydet.
Vakaat ruotsalaiset jäivät kuitenkin vielä isoksi ajaksi jälelle, ja laskivat vihansa valloillensa, lyöden lujasti nyrkkiänsä pöytään. Pöyhkeiden puolalaisten ja Tukholman porvarien jo ennestäänkin jännittynyt väli, kävi päivä päivältä yhä tuimemmaksi. Puolalaiset herrat eivät rangaisseet alammaisiansa heidän hillittömistä ja väkivaltaisista julkeuksistansa.
Kuinka olen toimiva hänen asiaansa, miten voin näyttää muille tietä, kun en itse näe sitä? Kuinka olen tuleva hänen valituksi aseekseen, minä kurja, hänen oikeamielisen vihansa rankaisema syntinen?" Tällöin kosketti Ananias sormensa päällä hänen otsaansa. "Sinä olet saava näkösi, veljeni, ainoastaan näiksi päiviksi, jolloin hän on etsinyt ja löytänyt sinut, on hän pimittänyt näkösi.
Sillä mitä tulee ensimäiseen vääryyteen, on se loukkaus lakia vastaan, mutta tuon pahan kostaminen merkitsee itse lain syrjäyttämistä. Ryhtyessään kostoon ihminen varmasti on vihollisensa tasalla, mutta antaessaan vihansa lauhtua hän on vihollisensa yläpuolella, sillä anteeksiantaminen on ruhtinaallista.
Koko tämän ajan oli Cineas ollut melkein tykkönään kiinni Isaakin tutkimuksissa ja niissä erinäisissä tuumissa, jotka olivat tarjona, kun aiottiin Hegiota vastaan neuvoja nivoa. Siitä asti kuin Hegio purkasi vihansa Carboa vastaan, ei Cineas muutamana päivänä pitänyt hänellä mitään väliä; mutta viimein tuotti hän kartanonhoitajan eteensä.
Mutta Vinitius puri hampaansa yhteen, jottei päästäisi ilmoille ajatuksiaan: hän olisi ollut valmis ruoskituttamaan sellaisen veljen kuoliaaksi tai lähettämään hänet maalle sicilialaisiin viinitarhoihinsa kuokkimaan maata, jalat kahleissa... Hän hillitsi kuitenkin itsensä, tukahutti vihansa ja virkkoi vasta hetken perästä: "Suo anteeksi, Lygia.
TYKO. Olettepa vauhdissa. NIILO. Vihoissani juon. TYKO. Miksi vihoissa? NIILO. Kirous! Tulenpa Kuuselasta, ja parastani olen koettanut saattaakseni näitä naapureita sovintoon, mutta mahdotonta. TYKO. Sammumattomaksi tuntuu heidän vihansa. NIILO. Ijankaikkisesti. TYKO (erikseen). Katsokaamme kuinka, hän itsensä tässä asiassa kuvaa. (
Päivän Sana
Muut Etsivät