United States or Afghanistan ? Vote for the TOP Country of the Week !
"Ei ainoastaan naiset, master Jack," keskeytti Betty. "Lankoni, joka oli niin hurja veitikka kuin joku muu, sai viimis kesänä niin kovan kohtauksen, että hän kaatui maahan ja siitä asti on ollut lakea kuin lammas." "Mikä se oli, joka kaasi hänet maahan," kysyi äitini hämillään. "Kuinka se tapahtui?"
Sen nähdessään Tapani huokasi syvään, purasi hampaansa yhteen ja itsekseen sanoi: "Nyt se veitikka tekee tuosta tuiskusta tekosyyn, ettei päästä tänäkään päivänä." Se pelko kuitenkin oli turha, sillä tuskin oli hän ehtinyt pestä kasvonsa ja pukeutua, kun piika huppukorvin juoksi yli kartanon ja tempastuaan oven auki kiljahti: "Insinööri kutsuu teitä sisälle!"
Tuo varmaan saattoi toisellekin vaivaa; sillä hän lausui: "Tilasi kyllä on surkea ... mutta ... paitsi tätä sattumaa me tuskin koskaan olisimme asiasta haastelleet. Vasta Knuutia lyödessäsi, sinun käsitin..." "En sitä pitempään kärsiä jaksanut," virkkoi toinen, ja lisäsi vielä: "Knuuti on häijy veitikka," "Ei hän hyväkään ole," vastasi sisar.
Edellisessä tunsin saman vääräjalkaisen ukkoressun, joka minut ennen, näytelmässä, oli paikoilleni taluttanut, ja jälkimäinen oli sama veitikka, jota kirjeen viemisen tähden olin karamelleilla ravinnut. "Poika, mitä sinä tahdot?" ärähti minulle vanhus. "Puhutella Margarethaa kahden kesken", lausuin minä vapisten kunnioituksesta. "Ei hän osaa suomea, mene matkaasi", oli ukon epäkohtelias vastaus.
Siellä täytyi meidän kumminkin nyt maata ja nauttia parhaamme mukaan herttaisesta, lämpimästä säästä ja hyvistä pelastuksen toiveista, ja miettiä tarkemmin miten meidän nyt oli menetteleminen. Ainoastaan yksi ikävämpi tapaus sattui meille koko päivänä. Muuan kiertelevä pillipiipari asettui näet samaan metsikköön kuin mekin. Hän oli punanenäinen, tihrusilmäinen ja juopunut veitikka.
"Soisinpa mielummin että hän ei olisi tuommoinen lysti veitikka, vaan jörö, sitten minä kepeämmällä sydämellä auttaisin sinua kostoosi ja minkälaista kostoa! kostoa sepälle tuommoisessa surkeassa riidassa mätä-hansikkain tekijän tähden! Pyh! Vaan yhtähyvin se kosto tulee täysin määrin täytetyksi. Olet sinä kai jo pannut sen alulle omilla vehkeilläsi?"
"Vai jo ne menivät ja niin, niinhän pitikin." Sinä nähtävästi koetat pidättäytyä purskahtamasta nauruun suusi ympärys värähtää ja silmissä on veitikka sinulla on pieni, soma olkihattu, kiinnitettynä paksun palmikon taa sieramet elää. "Kuka sen sitten riisui?" "Jaa, oriinko?" "Niin." "Minä."
Pienellä, pyöreällä ruohokentällä kuunsäteet osuivat Silenuksen kuvapatsaalle; tuo veitikka jumala nojasi kallionlohkareeseen Bakkuksen ilves oli sen jaloissa ja suunsa edessä se piti kohotetuin käsin rypäleterttua, jota se nauraen tervehtien näytti olevan valmis ahmimaan. »En näe tietäjää», Julia sanoi ympärilleen tähyillen.
Se aina menee seipään kanssa pois hätyyttämään, niin tämä veitikka vaan sarviaan näyttää eikä ole tietääkseenkään lähdöstä, vaikka ämmä seipään kanssa terhentelee minkä taitaa.» Hannaa ei tuo Juken puhe hyvin miellyttänyt, hieman kummastellen kysyi: »No kykäässäkö se sitten saa ollakin koko päivät? Eikö se pidä kovin pahaa siivoa?» »Minkä hän taitaa!
Minä kumoon vaalin mitättömäksi." Nämäpä sanat vaikuttivat Koposessa. Silmät kirkastuivat, selkä oikastui, kädet kävivät taskuihin ja paikalla oli hän sama veitikka kun ennenkin. "Olisiko mahdollista?" lausui hän iloisesti. "Epäilemättä, velikulta! Kuuleppa miten on asia.