Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. toukokuuta 2025
Hanki sulho sukkulainen, Kankahalta karttu väärä, Vestele veräjän suussa, Kannon päässä kalkuttele, Tuo'pa tällä tyttärelle, Tälle sorsalle sovita. Vie sitte ve'elle neittä, Saata sotkulle tytärtä Lähti paikat paiastasi, Rätsinästäsi räpälet; Sitte tunnet nainehesi, Ja kosissa käynehesi. Konsa meillä kosijat käypi. Konsa meillä kosijat käypi, Milloin mieli vierahaiset, Konsa armahat ativot?
Siinä seppo Ilmarinen läksi Pohjolan pihoilta. Jäivät lapset laulamahan; lapset lauloi jotta lausui: "Lenti tänne musta lintu, läpi korven koikutteli, suostutteli meiltä sorsan, maanitteli meiltä marjan, otti tuo omenan meiltä, vietteli ve'en kalasen, petti pienillä rahoilla, hope'illa houkutteli. Ken nyt vie ve'elle meitä, ken joelle juohattavi?
Mutta heidän ottelunsa kautta koko luonnossa aikaansaatu hämminki ei vielä asettunut samassa: Ei vesi ve'elle tullut Hau'in suuren suomuloista; Ilma ei ilmalle hajaissut Kokon suuren höyhenistä. Vielä oudompi meille, vielä häiritsevämpi Kalevalan kauneuden nautinnolle on usein loitsiminen, varsinkin kun se toimitetaan ulkonaisilla taikatempuilla. Koska esim.
"Näet korvon kallellansa: ota korvonen olalle, vesikappa kainalohon, ala astua ve'elle; kanna korvo kaunihisti, kuleta korennon päässä! Tule tuulena takaisin, astuos ahavan lailla, viikon veellä viipymättä, kaivolle katoamatta, ettei appi arveleisi, anoppi ajatteleisi kuvoasi katselevan, itseäs' ihastelevan, verevyyttäsi vetehen, kauneutta kaivosehen!
Päivän Sana
Muut Etsivät