Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. kesäkuuta 2025
Olisi vielä juteltava, kuinka eksyin, kun yksin yrittelin kävelemään; kuinka täällä on kadut täynnä kyyhkysiä ja varpusia, jotka ovat yhtä kesyjä kuin meidän kanat, ja kuinka kotimatkalla jo olin kuin vanha tottunut reisumies ainakin, vaan ne pitää jättää, sillä potaatit jäähtyvät ja ruokatunti loppuu. Kyllä mun silloin elää kelpasi, kun Eeroa ei vielä ollut.
Mutta sitten näkivät kotkan hongassa! ja rastas ynnä varpuset sekä tikka ja kaikki, jotka vaan lentää taisivat, nurin niskoin matkoihinsa. Rastas vannoi, tuolla lentäessään, ettei hän milloinkaan enää valitse asuntoa niin, että hän saisi varpusia naapuriksensa. Näin seisoi metsä siinä ylenannettuna ja miettivänä iloisessa päivänpaisteessa.
Niin on koko elomme ja koko olo täällä, Lehenkanta katkeava syksyisellä säällä. Omp' on elo ihmisten kun aaltosien veellä, Yksi tulee jälessä ja toinen meni eellä. Nuoruuteni aika ja ilopäivä kulkee, Jopa noista vaivoista väsymyskin tullee. Vaan kun olen nuori ja rumihilta raitis, Mahan olla luojaani kiittämähän valmis. Luojaansa kiittävät varpusetkin pienet, Enkö toki varpusia parempi mä liene.
Vaan äitipä panee ohralyhteet varpusille jouluksi. Niin, kun minä panetan. Kun se muissa töissään häärii eikä muista, piiperrän minä sen korvaan niinkuin varpunen ja silloin se muistaa. Piipersitkö tänäänkin, kun äiti yhtäkkiä sanoi: ai, ei pidä varpusia unohtaa! Silloin juuri seisoin sen korvan takana, vaikk'ette nähneet.
Vouti hakkasi Martin kasvot veriin, vetelipä piiskallaan muutaman kerran Vasiliakin siitä, että hänen kasansa oli niin pieni, ja ratsasti kotiin. Iltasilla miehet taas yhtyivät ja alkoivat puhella. Vasili lausui: Voi veikkoset! varpusia te olette, ettekä miehiä; "ollaan yksistä puolin", mutta kun tointa tarvitaan, niin silloin kaikki katon alle piiloon.
Päivän Sana
Muut Etsivät